Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen usein harmitellut ääneen huonoa sienitilannetta. Mistähän saakka joudun keräämään sieninäyttelyyn ja -neuvontaan näytteitä?!
Kaksi viikkoa sitten jouduin toteamaan etten muista näin kuivaa syksyä olleen koskaan, ainakaan 35 vuoteen. Biologian opiskelijoiden sienituntemuskurssilla joudutaan opiskelemaan kovasti kirjan kuvia.
Metsät tuntuvat tyhjiltä. Todellinen kouvolavuosi! Silti joka vuosi löytyy kuitenkin jotain jännää.
Retkeilimme Espoon Luukissa sienikurssilaisten kanssa. Monet innostuivat tuoreista itiöemistä; löysimme lohisieniä (Laccaria spp.), nääpiköitä (Galerina spp.), kuupikoita (Conocybe spp.) …kunnes eräällä kurssilaisella oli kädessään SE.
Psathyrella sphagnicola, rahkahaprakas! Aivan itsensä näköinen korven erakko-otus. Lakin halkaisija on noin 1 cm, jalan pituus 8 cm ja jalassa rengas. Lajista on korkeintaan viisi löytöä koko Suomesta. Tämä löytö kruunasi minun kouvolavuoteni.
Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan tiloissa alkaa sieninäyttely ja –neuvonta 3.-4.9. (klo 11-17). Järjestäjinä Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Suomen Sieniseura. Tilanne on jo saattanut muuttua paremmaksi…tai sitten voit tulla etsimään oman kouvolasienesi!
Jos joku ei ymmärrä mitä KOUVOLA tarkoittaa…ei siis voi olla pahempaa...kurjuuden ääripiste.
Tea
Sienityöryhmän sihteeri työskentelee pääasiassa uhanalaisten sienien parissa.
