Blogit

Kevät etenee nyt hitaasti, mutta etenee kuitenkin. Pohjoisenpuoleisilla tuulilla muuttoryntäyksiä ei ole luvassa, ja muutamia lumikuurojakin on saatu. Viime päivien kevättulokkaisiin kuuluvat kuitenkin mm. risti- ja lapasorsa. Ensimmäinen haahkamammakin tallusti keskiviikkona etsimään pesäpaikkaa katajan alta, mutta palasi sitten kuitenkin takaisin - lumisateella saattoi olla vaikutusta asiaan.

Edellinen suuri sopulivaellus Suomessa koettiin 1969-70. Vaikka legendoja synnyttäneet suuret vaellukset ovat harvinaisia, kuuluu pienipiirteinen vaeltelu talvi- ja kesäelinympäristöjen välillä tunturisopuleiden normaaliin elämään. Kesällä 2007 tunturisopulit kuitenkin vaelsivat tuntureiden huipun ”alkukotialueiltaan” tavallista pidemmälle. Sopuleita havaittiin koivuvyöhykkeellä ja mäntymetsissä saakka, ainakin Muonion kunnan pohjoisosien ja Inarin kunnan eteläpuoliskon tasalla saakka. Tavallista suurempi vaellus on siis käynnistynyt, mutta kukaan ei tiedä kuinka suuri siitä tulee, vai joko se kenties loppui? Nyt sinä voit olla osa tämän luonnonilmiön havainnointiverkostoa ja kartuttaa merkittävällä tavalla tietämystämme vaelluksen etenemisestä.

Juuri kun pääsin kirjoittamasta, ettei saaren vesillä ole nähty allihaahkoja...Värjöttelin tänään pohjoistuulessa ja tihkusateessa majakalla, kun haahkaporukassa viuhahti pieni parvi värikkäitä, pieniä vesilintuja - allihaahkaparvi! Pienen laskeskelun jälkeen lintuja löytyi yhteensä 19, kymmenen koirasta ja yhdeksän naarasta. Säästä riippumatta linnut soidinsivat täyttä päätä!

Kevätseurannan kuvagalleriaan on saatu hienoja kuvia kevään etenemisestä eri puolilla Suomea. Muutama kuva on myös näkynyt Aamu-tv:n lähetyksissä. Toivottavasti kuvia tulee jatkossakin. Ensimmäiset haarapääskyt ovat saapuneet Suomeen, joten ainakin Etelä-Suomessa, kesä on jo ovella. Pohjoisemmassa taitaa lunta riittää vielä pitkälle kevääseen.

Eilen ja varsinkin tänään säätilaa on vallinnut sumuinen keli, näkyvyyttä on ollut usein vain satakunta metriä. Lintujen läsnäolon voikin aistia lähinnä äänistä. Esimerkiksi meriharakan mekkala kantautuu hyvin sumunkin seasta.

Olin eilenaamulla majakalla, kun mereltä lensi mielikuvituksellisen näköinen vesilintu. Sen nokka oli punainen, kyhmyinen otsa oranssi, ja päälaki sekä niska sinisenharmaat. Lintu laskeutui varsin lähelle haahkaparveen. Kyhmyhaahka! Laji on haahkan sukulaislaji, joka pesii arktisilla merialueilla ja sitä nähdään vähälukuisena maamme rannikkoalueilla.

Rantautuessamme aprillipäivän iltana Lågskärin lintuasemalle sen seinänvierustalla kyhjötti pulu. Urbaaneihin oloihin tottunut lintu oli selvästi eksyksissä tällä pienellä Ahvenanmeren saarella. Siitä huolimatta se viihtyy saaressa edelleen, liekö sitten liian eksyksissä vai jo asiantilaan tottunut. Lintu on jo ehditty ristiä Brunhildeksi.

Paljon lyhyemmän vierailun saarelle teki keskiviikkoaamuna toinen urbaani lintulaji, varpunen. Se selvästikin ymmärsi että oli hieman väärässä ympäristössä.

Kotonaan tuntuvat sen sijaan olevan saaren vesillä mellastavat haahkat, ruokit, kalalokit, merihanhet ja kyhmyjoutsenet – ja kauniisti laulavat allitkin, vaikkeivat ne täällä pesikään. Muuttolintuja on ehtinyt saapua kymmeniä lajeja, viimeisimpinä niistä tiltaltti, kivitasku, mustaleppälintu ja merikihu. Myös luhtakana on saapunut mekkaloimaan saaren ruovikoihin.

Sikäli kun tekniikka pelaa, Brunhilden seikkailuihin tulee toivon mukaan jatkoa.

Harri Hölttä

Elämä vs. Kuolema -kilpailu on päättynyt ja voittajat on valittu ja arvottu. Huhtikuun alussa alkaa uusi kilpailu, joka kantaa nimeä Rakkaudesta luontoon. Kilpailu jatkuu aina juhannukseen asti.

Aamu-tv:n lähetykset kevätseurannasta alkavat 13.3. Tarvitsemme kuvia seurantalajeista mahdollisesti jo tähän lähetykseen tai seuraavaan lähetykseen, joka nähdään 20.3. Kuvan ei tarvitse olla ammattilaisen työnnäyte, vaan tärkeää olisi, että siitä näkyy kevään edistyminen. Valitsemme kuvat kevätseurannan kuvagalleriasta.

Joku voi tosin perustellusti kysyä, missä se talvi meni? Tämä talvi on ollut lämpimin yli sataan vuoteen. Nyt voidaan jo puhua keväästä, kun leskenlehtiä puskee maasta ja kiurujakin kirmaa peltojen yllä Etelä-Suomessa. Pääskyset eivät vielä sentään taida olla eksyneet Suomeen asti. Koittaakohan vaan sekin vuosi, kun helmikuussa voidaan sanoa, että ”pääskysestä ei päivääkään”?