Blogittajia

PUHEENJOHTAJAN HAVAINTOVIHKO

SLL:n liittohallituksen puheenjohtaja ehtii kiireiltään myös
havainnoimaan luonnon menoa. Biologian ja maantiedon opettaja on ehtinyt
myös väitellä filosofian tohtoriksi, saukkojen ekologiasta. Tässä
blogissa kiinnitetään huomio ajankohtaisiin tapahtumiin luonnossa ja
etsitään vastauksia luonnossa kulkevan ihmisen pohdintoihin.

 

IKIJÄÄRÄ

Terho Poutanen on SLL:n entinen tiedotuspäällikkö, joka on siirtynyt Itä-Suomeen viettämään eläkepäiviään, luonnon keskelle. Kerran biologi, aina biologi. Tässä blogissa paljon nähneen luontomiehen kynästä saavat osansa rakasta luontoa kaltoin kohtelevat.

 

YLLÄPIDON TIEDOTUKSIA

Sivuston toimintaa - ja ennen kaikkea toiminnan ongelmien ratkaisua - koordinoi Tuomas Aivelo. Biologi, opettaja ja jatko-opiskelija pohtii, miten pienistä puroista kasvaa iso virta ja luonnonystävät kokoontuvat ihastelemaan rakkauden kohdettaan. Tässä blogissa taustoitetaan sivuston uusia tuulia, kerrotaan uusista ominaisuuksista ja aika usein myös kerrotaan meneillään olevien kisojen alkamisesta, päättymisestä ja palkitsemisesta.

 

Ikkuna Suomen luontoon -sivusto on tullut elinkaarensa päähän ja se suljetaan vuoden 2019 lopussa.

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää kaikkia käyttäjiä neljästätoista vuodesta! Hyvälaatuiset sivustolle jätetyt kuvat jäävät SLL:n arkistoon ja niitä voidaan käyttää Liiton viestinnässä sivuston sääntöjen mukaan. Jos et halua kuviasi käytettävän, ne voi poistaa sivustolta vuoden loppuun mennessä.

Luontokuvia voi lähettää esimerkiksi Suomen Luonnon Havaintokirjaan (https://suomenluonto.fi/havaintokirja/) tai tunnisteella #havaintokirja Instagramiin, josta Suomen Luonto tekee nostoja omalle tililleen (https://www.instagram.com/suomenluonto/).

Suomen Luonnonsuojeluliiton nettisivut (https://www.sll.fi/) jatkavat toimintaansa normaalisti ja esimerkiksi Kestävä elämäntapa -osiosta löytyy vinkkejä luontoon tutustumiseen ja ympäristön varjelemiseen.

Blogit

Käyttäjän holtta kuva

Lågskärin kevät: Hitaasti mutta varmasti

Kevät etenee nyt hitaasti, mutta etenee kuitenkin. Pohjoisenpuoleisilla tuulilla muuttoryntäyksiä ei ole luvassa, ja muutamia lumikuurojakin on saatu. Viime päivien kevättulokkaisiin kuuluvat kuitenkin mm. risti- ja lapasorsa. Ensimmäinen haahkamammakin tallusti keskiviikkona etsimään pesäpaikkaa katajan alta, mutta palasi sitten kuitenkin takaisin - lumisateella saattoi olla vaikutusta asiaan.

Käyttäjän Tuntematon kuva

Vaeltavat karvapallot

Edellinen suuri sopulivaellus Suomessa koettiin 1969-70. Vaikka legendoja synnyttäneet suuret vaellukset ovat harvinaisia, kuuluu pienipiirteinen vaeltelu talvi- ja kesäelinympäristöjen välillä tunturisopuleiden normaaliin elämään. Kesällä 2007 tunturisopulit kuitenkin vaelsivat tuntureiden huipun ”alkukotialueiltaan” tavallista pidemmälle. Sopuleita havaittiin koivuvyöhykkeellä ja mäntymetsissä saakka, ainakin Muonion kunnan pohjoisosien ja Inarin kunnan eteläpuoliskon tasalla saakka. Tavallista suurempi vaellus on siis käynnistynyt, mutta kukaan ei tiedä kuinka suuri siitä tulee, vai joko se kenties loppui? Nyt sinä voit olla osa tämän luonnonilmiön havainnointiverkostoa ja kartuttaa merkittävällä tavalla tietämystämme vaelluksen etenemisestä.

Käyttäjän holtta kuva

Lågskärin kevät: Allihaahkojen paluu

Juuri kun pääsin kirjoittamasta, ettei saaren vesillä ole nähty allihaahkoja...Värjöttelin tänään pohjoistuulessa ja tihkusateessa majakalla, kun haahkaporukassa viuhahti pieni parvi värikkäitä, pieniä vesilintuja - allihaahkaparvi! Pienen laskeskelun jälkeen lintuja löytyi yhteensä 19, kymmenen koirasta ja yhdeksän naarasta. Säästä riippumatta linnut soidinsivat täyttä päätä!

Käyttäjän kevätseuranta kuva

Kevät etenee

Kevätseurannan kuvagalleriaan on saatu hienoja kuvia kevään etenemisestä eri puolilla Suomea. Muutama kuva on myös näkynyt Aamu-tv:n lähetyksissä. Toivottavasti kuvia tulee jatkossakin. Ensimmäiset haarapääskyt ovat saapuneet Suomeen, joten ainakin Etelä-Suomessa, kesä on jo ovella. Pohjoisemmassa taitaa lunta riittää vielä pitkälle kevääseen.

Käyttäjän holtta kuva

Lågskärin kevät: Sumupäivä

Eilen ja varsinkin tänään säätilaa on vallinnut sumuinen keli, näkyvyyttä on ollut usein vain satakunta metriä. Lintujen läsnäolon voikin aistia lähinnä äänistä. Esimerkiksi meriharakan mekkala kantautuu hyvin sumunkin seasta.

Käyttäjän holtta kuva

Lågskärin kevät: Haahkaspektaakkeli

Olin eilenaamulla majakalla, kun mereltä lensi mielikuvituksellisen näköinen vesilintu. Sen nokka oli punainen, kyhmyinen otsa oranssi, ja päälaki sekä niska sinisenharmaat. Lintu laskeutui varsin lähelle haahkaparveen. Kyhmyhaahka! Laji on haahkan sukulaislaji, joka pesii arktisilla merialueilla ja sitä nähdään vähälukuisena maamme rannikkoalueilla.

Käyttäjän holtta kuva

Lågskärin kevät: Pulu merihädässä

Rantautuessamme aprillipäivän iltana Lågskärin lintuasemalle sen seinänvierustalla kyhjötti pulu. Urbaaneihin oloihin tottunut lintu oli selvästi eksyksissä tällä pienellä Ahvenanmeren saarella. Siitä huolimatta se viihtyy saaressa edelleen, liekö sitten liian eksyksissä vai jo asiantilaan tottunut. Lintu on jo ehditty ristiä Brunhildeksi.

Paljon lyhyemmän vierailun saarelle teki keskiviikkoaamuna toinen urbaani lintulaji, varpunen. Se selvästikin ymmärsi että oli hieman väärässä ympäristössä.

Kotonaan tuntuvat sen sijaan olevan saaren vesillä mellastavat haahkat, ruokit, kalalokit, merihanhet ja kyhmyjoutsenet – ja kauniisti laulavat allitkin, vaikkeivat ne täällä pesikään. Muuttolintuja on ehtinyt saapua kymmeniä lajeja, viimeisimpinä niistä tiltaltti, kivitasku, mustaleppälintu ja merikihu. Myös luhtakana on saapunut mekkaloimaan saaren ruovikoihin.

Sikäli kun tekniikka pelaa, Brunhilden seikkailuihin tulee toivon mukaan jatkoa.

Harri Hölttä

Käyttäjän Tuntematon kuva

Valokuvia rakkaudesta luontoon

Elämä vs. Kuolema -kilpailu on päättynyt ja voittajat on valittu ja arvottu. Huhtikuun alussa alkaa uusi kilpailu, joka kantaa nimeä Rakkaudesta luontoon. Kilpailu jatkuu aina juhannukseen asti.

Käyttäjän kevätseuranta kuva

Lähettäkää kuvia keväästä!

Aamu-tv:n lähetykset kevätseurannasta alkavat 13.3. Tarvitsemme kuvia seurantalajeista mahdollisesti jo tähän lähetykseen tai seuraavaan lähetykseen, joka nähdään 20.3. Kuvan ei tarvitse olla ammattilaisen työnnäyte, vaan tärkeää olisi, että siitä näkyy kevään edistyminen. Valitsemme kuvat kevätseurannan kuvagalleriasta.

Käyttäjän kevätseuranta kuva

Herää jo horroksesta, kevät on täällä!

Joku voi tosin perustellusti kysyä, missä se talvi meni? Tämä talvi on ollut lämpimin yli sataan vuoteen. Nyt voidaan jo puhua keväästä, kun leskenlehtiä puskee maasta ja kiurujakin kirmaa peltojen yllä Etelä-Suomessa. Pääskyset eivät vielä sentään taida olla eksyneet Suomeen asti. Koittaakohan vaan sekin vuosi, kun helmikuussa voidaan sanoa, että ”pääskysestä ei päivääkään”?

Yhdistele sisältöä