Blogittajia

PUHEENJOHTAJAN HAVAINTOVIHKO

SLL:n liittohallituksen puheenjohtaja ehtii kiireiltään myös
havainnoimaan luonnon menoa. Biologian ja maantiedon opettaja on ehtinyt
myös väitellä filosofian tohtoriksi, saukkojen ekologiasta. Tässä
blogissa kiinnitetään huomio ajankohtaisiin tapahtumiin luonnossa ja
etsitään vastauksia luonnossa kulkevan ihmisen pohdintoihin.

 

IKIJÄÄRÄ

Terho Poutanen on SLL:n entinen tiedotuspäällikkö, joka on siirtynyt Itä-Suomeen viettämään eläkepäiviään, luonnon keskelle. Kerran biologi, aina biologi. Tässä blogissa paljon nähneen luontomiehen kynästä saavat osansa rakasta luontoa kaltoin kohtelevat.

 

YLLÄPIDON TIEDOTUKSIA

Sivuston toimintaa - ja ennen kaikkea toiminnan ongelmien ratkaisua - koordinoi Tuomas Aivelo. Biologi, opettaja ja jatko-opiskelija pohtii, miten pienistä puroista kasvaa iso virta ja luonnonystävät kokoontuvat ihastelemaan rakkauden kohdettaan. Tässä blogissa taustoitetaan sivuston uusia tuulia, kerrotaan uusista ominaisuuksista ja aika usein myös kerrotaan meneillään olevien kisojen alkamisesta, päättymisestä ja palkitsemisesta.

 

Blogit

Käyttäjän Luonnontieteellinen keskusmuseo kuva

Jäljestämisen ilot ja vaikeudet

Syksyinen metsä on hiljentynyt. Tuntuu tyhjältä. Eläinten näkeminen on vaikeaa -varsinkin jos on liikkeellä puheliaan naapurin tai vauhdikkaan lapsikatraan kanssa. Vaikka itse eläimistä ei välttämättä näkisi vilaustakaan, on kuitenkin paljon merkkejä, jotka kertovat monivivahteista tarinaa metsän elämästä ja eläinmaailmasta.

Maahan pudonnut sulka. Muutama ohut karva kaarnan rosoon takertuneena. Epätäydellinen tassunpainauma hangessa. Poikkipurtuja, kaluttuja oksia, nakerrettuja käpyjä, Pieniä ulostepapanoita varpujen alla sammalikossa.

Käyttäjän Luonnontieteellinen keskusmuseo kuva

Tänä vuonna todella heikko sienisato, paitsi...

Kun Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan tiloissa järjestettiin
Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen Sieniseuran sieninäyttely ja
–neuvonta syyskuun alussa, sienitilanne näytti todella toivottomalta.
Kuitenkin jokaisella huonollakin sienikaudella on omat erityispiirteensä.
Tämän vuoden syyskuussa havaittiin mm. koivun seurassa kasvavia punatatteja
(Xerocomus fennicus) epätyypillisen paljon pitkin Etelä-Suomea ja niitä
saatiin myös sieninäyttelyä koristamaan.

Syyskuun lopussa saatiin vihdoin sateita ja sienikausi lähti käyntiin.

Käyttäjän Tuntematon kuva

Kuvia kertyy, haku helpottaa

Ikkuna Suomen Luontoon -sivustolla on jo yli 300 kuvaa, jotka on jakautunut kuuten eri galleriaan. Ajan mittaan gallerioiden selaamisesta tulee raskasta, jos etsii jotain yksittäistä lajia tai vaikkapa maisemakuvia tietyltä aluellta. Helpotus tähän pulmaan on haku-toiminto. Haku-namiskaa painamalla saa etsittyä joko käyttäjiä tai sisältöä. Pelkällä hakusanalla voi etsiä vaikkapa mustatäplähiipijää. Toinen vaihtoehto ottaa käyttöön tarkempi haku, jolloin voi etsiä hakusanoja rajata tarkemmin vaikkapa koskemaan vain tiettyä maantieteellistä aluetta.

Käyttäjän Luonnontieteellinen keskusmuseo kuva

Tänä vuonna todella heikko sienisato, paitsi...

Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen usein harmitellut ääneen huonoa sienitilannetta. Mistähän saakka joudun keräämään sieninäyttelyyn ja -neuvontaan näytteitä?!

Kaksi viikkoa sitten jouduin toteamaan etten muista näin kuivaa syksyä olleen koskaan, ainakaan 35 vuoteen. Biologian opiskelijoiden sienituntemuskurssilla joudutaan opiskelemaan kovasti kirjan kuvia.

Metsät tuntuvat tyhjiltä. Todellinen kouvolavuosi! Silti joka vuosi löytyy kuitenkin jotain jännää.

Retkeilimme Espoon Luukissa sienikurssilaisten kanssa. Monet innostuivat tuoreista itiöemistä; löysimme lohisieniä (Laccaria spp.), nääpiköitä (Galerina spp.), kuupikoita (Conocybe spp.) …kunnes eräällä kurssilaisella oli kädessään SE.

Psathyrella sphagnicola, rahkahaprakas! Aivan itsensä näköinen korven erakko-otus. Lakin halkaisija on noin 1 cm, jalan pituus 8 cm ja jalassa rengas. Lajista on korkeintaan viisi löytöä koko Suomesta. Tämä löytö kruunasi minun kouvolavuoteni.

Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan tiloissa alkaa sieninäyttely ja –neuvonta 3.-4.9. (klo 11-17). Järjestäjinä Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Suomen Sieniseura. Tilanne on jo saattanut muuttua paremmaksi…tai sitten voit tulla etsimään oman kouvolasienesi!

Jos joku ei ymmärrä mitä KOUVOLA tarkoittaa…ei siis voi olla pahempaa...kurjuuden ääripiste.

Tea
Sienityöryhmän sihteeri työskentelee pääasiassa uhanalaisten sienien parissa.

Käyttäjän Tuntematon kuva

Jaakon päivänä vesiensuojelun puolesta!

Tiistaina heinäkuun 25. päivä iloittiin uimisesta ja muistutettiin vesiensuojelun tärkeydestä. Suomen luonnonsuojeluliitto keräsi tietoja vesien tilasta yksinkertaisella Jaakon päivän kokeella, jonka jokainen voi tehdä lähivedessään. Lisäksi hypättiin uimaan kannanottona puhtaampien vesien puolesta.

Ikkuna Suomen luontoon -sivustolle on luotu oma kuvagalleria, johon voi viedä kuvia tempauksista vesiluonnon puolesta. Ikuista hyppysi tai Jaakon päivän kokeesi, ja tuo se näytille muillekin.

Vesiensuojelun puolesta voi pulahtaa veteen kuka vaan melkein mistä tahansa, vaikkapa omalta laiturilta mökkijärveen. Hyppy voi tapahtua myös tavallisella rannalla maalta veden puolelle. Tärkeintä ei ole korkeus tai pituus, vaan hyvä tarkoitus. Oma turvallisuus on muistettava erityisesti matalissa ja sameissa vesissä!

Käyttäjän Mikko kuva

Perhosia, kasveja ja kirjoja

Kun lintuelämä on hiljentynyt kesän edetessä, biologin mielenkiinto siirtyy helposti muihin eliöryhmiin. Heinäkuu on hyvä aika tarkkailla esimerkiksi perhosia ja kasveja.

Tänä kesänä olen paneutunut perhosiin etenkin Päiväperhoset Suomen luonnossa -kirjan avulla. Se sopii erityisen hyvin aloittelijoille sekä harrastustyylille, jossa perhosia ei pyydystetä. Kamera ja/tai kiikarit riittävät retkeilyvälineiksi. Tähän mennessä olen nähnyt 18 lajilleen määritettyä päiväperhoslajia, monia yleisiä lajeja on vielä näkemättä. Parhaita perhosvalokuviani kokosin uuteen kuvagalleriaan.

Käyttäjän Tuntematon kuva

Keskikesän luontoa

Viime aikoina tehty harvinaisia luontohavaintoja. Pohjanlahdella jännitetään nuoren ryhävalaan (Megaptera noveangliae) edesottamuksia. Helsingissä Santahaminassa Luonto-Liiton hyönteisretkellä nähtiin Suomen harvinaisin korentolaji, kääpiötytönkorento (Nehalennia speciosa). Laji ei ole niitä helpoimpia havaittavia, koska aikuisen yksilön ruumiinpituus on vain reilu kaksi senttiä. Aika onkin mitä sopivin luontoretkeilylle, yksin, kaksin tai joukolla. Kesän luontoretket ovat oiva tapa tutustua uusiin lajiryhmiin. Retkiä järjestävät mm. paikalliset luonnonsuojeluyhdistyset, kunnat ja kaupungit.

Käyttäjän jp kuva

Biotoopin hoito auttaa - tarpeeksi ei vaan pysty tekemään

Juhannusaatto Lordeineen mennä livahti mukavasti Joensuun yössä, mutta eipä siitä sen enempää. Mukavaa kuitenkin oli. Seuranneena lauantaina kohteena oli Liperin ratavarsi ja mielessä perhoset. Muurahaissinisiipeä (Glaucopsyche arion) en ollut Suomessa kohdannut, vaikka esiintymispaikka oli varsin tuttu niin hoitotalkoista kuin pikkuperhospyynneistä, mutta aina ennen arionin lentoaikaa. Muutoin laji on kyllä tullut tutuksi muualla Eurooppassa, ainakin Virossa, Tanskassa, Alpeilla, Bulgariassa ja varmaan jossain muuallakin. Mutta nyt se on nähty myös Suomessa.

Lämmin päivä, kilometri ratapengertä Kuoringan järven pohjoispäässä, 2 tuntia ja yhteensä noin 15 erittäin tuoretta yksilöä pääosin alueen molemmissa päissä ja aina tuulensuojaisissa kohdissa. Koiraat lensivät laskeutumatta edestakaisin ja pari naarasta lenteli ajuruohokasvustojen yllä pysähtyen välillä muutamaksi sekunniksi munimaan yhden munan. Kaveri juoksi kameran kanssa perässä, mutta yhtään kuvaa ei saanut aikaiseksi, kunnes yksi naaras löytyi istumasta männyn oksalta. Tuloksena muutama räpsäisy tasoa ”ei niin loistava”. Mutta kuva kuitenkin.

Käyttäjän Tuntematon kuva

Luonnonkukkien päivä sunnuntaina 18.6.

Sunnuntaina järjestetään neljättä kertaa Suomessa yhteispohjoismainen Luonnonkukkien päivä, jonka aikana retkeillään lähes sadalla paikkakunnalla Hangosta Inariin. Opastetut retket ovat maksuttomia ja parin tunnin mittaisia.

Sivustollamme on oma galleria Luonnonkukkien päivien retkillä otetuille digikuville. Kirjautuneet käyttäjät pääsevät lisäämään kuviaan "Kuvagalleria" -ylävalikosta.

Luonnonkukkien päivän vietto alkoi 16 vuotta sitten Tanskasta. Päivän tavoitteena on kasviharrastuksen ja luonnontuntemuksen lisääminen sekä yhteisten luontoelämysten tarjoaminen mahdollisimman monelle.

Käyttäjän Tuntematon kuva

Tänään aukeaa ikkuna Suomen luontoon!

Tänään avataan virallisesti www.ikkunasuomenluontoon.fi -sivusto. Tavoitteemme on vaatimaton: kasvaa netin suurimmaksi suomalaiseksi luontoyhteisöksi. Pääosassa ovat luontokuvat - ikkunat Suomen luontoon - joiden ottaminen ja lähettäminen nettiin on viime aikoina muuttununt erittäin helpoksi. Keskustelupalstoilla on tilaa esittää omat kysymykset, vinkit ja mielipiteet. Sivuillamme esiintyy myös muutamia blogien pitäjiä, ensimmäisten joukossa muun muassa Luonnontieteellisen keskusmuseon lepakkotutkija Eeva-Maria Kyheröinen.

Kaiken keskiössä on tavallinen suomalainen, joka on kiinnostunut luonnosta, joka haluaa oppia uutta, joka haluaa nähdä luontokuvia ja, erityisesti, haluaa jakaa omia luontokokemuksiaan. Suomalaisen sananlaskun mukaan "Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo". Kuinkahan moninkertaisen ilon Ikkuna Suomen Luontoon voi tuottaa?

Yhdistele sisältöä