Kiehtovia kevätilmiöitä

Käyttäjän kevätseuranta kuva

Onko kevät myöhässä? Siinä kysymys, joka askarruttaa monia tällä hetkellä. Siihen on kuitenkin yllättävän vaikeaa antaa tyhjentävää vastausta, sillä yhtälössä on monta muuttujaa.

Ensinnäkin Suomi on hurjan pitkä maa, ja kevät voi edetä eri tahtiin eri puolilla. Toki kevät tulee aivan normaalisti pohjoiseen myöhemmin kuin etelään, mutta erot voivat kasvaa suhteettomankin suuriksi erilaisten sääilmiöiden vuoksi. Joskus käy myös päinvastoin: esimerkiksi vuonna 2006 ensimmäiset koivunlehdet nähtiin hämmästyttävästi koko maassa suunnilleen viikon sisällä toukokuun alun lämpöaallon ansiosta.

Toiseksi vaaditaan tarkkoja havaintoja ja paljon tietoa, jotta voi sanoa, onko jonkin kevätlajin ilmestyminen aikataulussa. Lintujen muutto, kasvien kasvu tai horrostavien eläinten herääminen ei nimittäin ole selkeä on-off -tapahtuma, vaan aluksi ilmestyvät ensimmäiset tunnustelijat, sitten tulokkaita alkaa näkyä enemmän, ja pääjoukot saapuvat tai heräävät useita viikkoja sen jälkeen, kun ensihavainnot lajista on tehty. Tämän vuoksi Kevätseurannassa kerätään ensihavaintojen lisäksi myös tietoja lajien runsaudesta – ensihavainnot koskevat ensimmäisiä uskalikkoja, mutta runsaustiedot kertovat pääjoukkojen ilmaantumisesta.

Kolmanneksi eri lajit reagoivat kevään olosuhteiden vaihteluihin eri tavoin. Jokin laji saattaa ilmestyä keskimääräisessä aikataulussa, vaikka samaan aikaan jokin toinen on myöhässä ja kolmas aikaisessa. Lisäksi joillekin on helppo kiriä kiinni mahdollinen myöhästyminen, eli vaikka kylmä sää pysäyttäisi joksikin aikaa muuton tai kasvun, tilanne voi palautua normaaliksi muutamassa päivässä, kunhan olosuhteet taas paranevat. Toiset lajit taas eivät pysty niin hyvin kirimään, vaan ne jäävät myöhästymisen sattuessa enemmän tai vähemmän jälkeen aikataulusta koko loppukevään ajaksi.

Koska vuosien 2007 ja 2008 keväät olivat melkoisen aikaisia, nyt voi tuntua siltä, että kevät olisi pahasti myöhässä. Kevätseurannan havaintojen perusteella ei kuitenkaan voida näin sanoa, vaan olemme suunnilleen keskimääräisessä aikataulussa. Tosin viime päivinä on ainakin etelässä ollut huomattavan kylmää, mikä kyllä vaikuttaa kevätlajeihin. Odotammekin innolla seuraavan seurantaviikonlopun (25–26.4.) havaintoja – jos kylmyys jatkuu, kevät saattaa jäädä jälkeen keskiarvoista. Toisaalta äkkinäinen lämpeneminen voi myös tuoda yllätyksiä.

Kevät on kiehtovaa aikaa kaikkine vaihteluineen! Tämä näkyy myös Kevätseuranta-galleriassa, jonne on tullut todella paljon hienoja kuvia. Kiitos niistä! Mukaan ehtii vielä, sillä Kevätseuranta jatkuu aina kesäkuulle saakka. Ensisijaisesti toivomme kuvia Kevätseurannan lajeista sekä vuoden teemaan liittyen perinnemaisemista. Muistathan, että Kevätseuranta-galleriaan lähetettyihin kuviin kannattaa liittää taustatietoja, mutta kuvan lisääminen galleriaan ei riitä havaintojesi toimittamiseksi Kevätseurantaan. Havaintojen ilmoittamiseen voi käyttää paperi- tai nettilomaketta (nu också på svenska) tai tekstiviestiä. Kaikkien havaintoja palauttaneiden kesken arvotaan kirjapalkinto!

Kommentit

luonnonkasvit vs puutarha- ja viljelykasvit luonnossa

Minulla olisi pyyntö: voisiko tänne saitille saada "puutarhakasvit luonnossa" -osion? Moni tuttu kasvi on varsin nuori tulokas eikä varsinaisesti kuulu suomalaiseen luontoon, mutta on esim. lokalisoitunut tai löytänyt ekologisen lokeron ihmisen muokkaaman luonnon osana kuluneen 100-150 vuoden aikana.

Perinnemaisemasta ja kaupunki/taajamaympäristöstä löytyy sekä vanhoja että varsin uusia tulokaskasveja, joista voi olla kahta eri mieltä, ovatko ne luonnonkasveja vai ei. Osa ruoho- ja puuvartisista puutarha- ja viljelykasveista viihtyy kasvupaikoilla pitkään varsinaisen kasvatuksen loputtua. "Laput silmillä" kirjoitettu uustulokaskasvien uutisointi saisi vähän laajemman perspektiivin - uusia lajeja on tullut itsekseen, tullut vahingossa ja tuotu tarkoituksella koko ihmisen toiminnann ajan. Ihmisen muisti vain on lyhyt.

Kevätseurantagalleriassakin on koko joukko kasveja, jotka eivät ole suomalaisen luonnon kasveja vaan alkuperältään ihmisen tuomia koristekasveja. Kun Suomesta puuttuu toisista Pohjoismaista poiketen luonnontieteelliset kasviyhdistykset, asiallisen luonnonkasvitietouden levitys ruohonjuuritasolla jää helposti yksittäisten tapausten ja sensaatiohakuisten uutisointien varaan. Yksipuolinen ja turhan sensaatiohakuinen tietoa luo hyvin asenteellisesti värittynyttä tietoa. Toisaalta tutkimusta ja selvitystyötä tehdään runsaasti, mutta vaatii aika suurta harrastuneisuutta tutkia esim. luontoselvityksiä, pro gradu/gradu ja vastaavia töitä, jos ei ole omakohtaista tarvetta esim. yhdyskuntasuunnittelun, maa- ja metsätalouden tuottamaan tietoon.

Asiaa

Puhut asiaa.