Huikea marjasyksy

Syyskesä on vilahtanut kuin varkain. Yksi syyllinen nopeaan ajankuluun on löytynyt lähimetsistä. Melkein kaikkia marjoja on ollut vähän turhankin runsaasti. Etenkin vadelmaa ja mustikkaa on ollut niin paljon, että tavallinen retkeily on ollut melkein mahdotonta – aina on pitänyt hieman poimia. Vattuja perheen naisväki ehti poimia 50 litraa ennen kuin itse ehdin mukaan. Tasapainottaakseni tilannetta siirryinkin sitten suoraan mustikoihin. Mustikalla pienikin poimintarupeama on tänä syksynä tuottanut muutaman ämpärillisen, joten ei ihme, että sata litraa tuli kasaan muutamilla reissuilla. Ainakaan tällä vuosituhannella en ole nähnyt vastaavia mustikkamääriä, kunhan vain löytää sen pystyssä olevan mustikkakankaan... Melkein kaikki vanhat tutut mustikkapaikat kun on parin viime vuoden aikana avohakattu. Mustikka muuten vähenee valtakunnallisestikin. Hakkuut ja mustikkakasvustot eivät pärjää keskenään.
Vielä olisi edessä puolukka-aika. Mutta saa nähdä kuinka paljon puolukkaa viitsii kerätä, kun varastot jo pullistelevat muita marjoja. Nyt vaan syömään ja ”nasunuhaa” torjumaan.

RSu