Lauha talvi oli koitua kasvien kohtaloksi

Käyttäjän Luonnontieteellinen keskusmuseo kuva

Talvi 2006-2007 jäi historiaan poikkeuksellisen lauhana ja lyhyenä, sitä edeltänyt kesä taas poikkeuksellisen kuumana ja kuivana. Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kasvit ovat reagoineet erikoiseen kesään ja sitä seuranneeseen erikoiseen talveen erikoisella tavalla. Näsiä kukki joulukuussa ja uudelleen huhtikuussa. Mantsuriankirsikka puolestaan teki lehdet joulukuussa ja edelleen ne samat lehdet puussa roikkuvat - nyt vain vähän isompina. Lyhyen talven parinkymmenen asteen pakkanen ei niitä lakastuttanut. Koreanatsalea kukki hienosti melkeinpä koko tammikuun, mutta eipä kuki enää. Poppelit eivät olleet lehdessä jouluna, eivätkä ole nytkään. Eivätkä taida tullakaan. Monet viime syksyn uudet istutukset odottavat, että joku kaivaa kuolleet juurakot ylös ja vie kompostiin. Jos joku on vielä sitä mieltä, että lyhyt talvi on ihan kiva, niin muuttakoot Saharaan tai Arizonaan! Suomen leveysasteilla liian lyhyestä talvesta joutuu maksamaan aika kovan hinnan. Oikeasti pitäisi hankkia ne jääkaappipakastimet, joihin kasvit voisi työntää liiallista lämpöä pakoon. Kasvihavainnot ovat minulle muistuttaneet, että ilmastonmuutoksen suuntaa ja sen vaikutuksia ei voi edeltä käsin ennustaa. Yksi lienee kuitenkin varmaa: Ilmastonmuutoksesta hyötyjät taitavat olla melkoisen harvassa. Ylipuutarhuri Marko Pesu Kasvitieteellinen puutarha Helsingin yliopisto

Kommentit

Hyvin sanottu

Mielenkiintoinen kirjoitus, kiitos! Samaa mieltä lyhyestä talvesta iloitsemisen järjettömyydestä - lyhytaikainen ilo, eikä edes sitä.

Arvoisa ylipuutarhuri

Hieman ihmettelin tätä kirjoitusta. Kaikki kirjoituksessa nimeltä mainitut kasvit (jotka nyt siis tuhoutuvat lämpimän talven vuoksi) ovat Suomessa vieraita, pohjoisempien, siis pohjoisempien, alueiden kasveja alkuaan! Onko ihme, jos ne eivät Suomessa viihdy pitemmän päälle. Mainituista kasveista vain näsiä on "suomalainen" eikä tietämäni mukaan sekään aivan alkuperäisiä kasvejamme.

Toisekseen: Jos jollakin alueella ilmasto tai muut kasvuolosuhteet muuttuvat, on tietysti luonnollista, että kasvisto muuttuu - mutta mitä sitten! Kun Sahara saa jostakin vettä, kasvisto ja eläimistö vaihtuu. Ja päinvastoin. Tätähän tapahtuu luonnossa koko ajan. Mitä siitä!

Tulen juuri kiertomatkalta Etelä-Ruotsista - siellä ilmasto on ollut ja on lämpimämpää kuin meillä - kasvillisuus erilaista - ja hyvin näkyvät ruotsalaiset siellä pärjäävän kuitenkin. Itse asiassa näytti, että paremmin kuin me täällä Suomessa!

muutoksen ongelmista

Kasvitieteellisen puutarhan kasvit on valittu niin että ne ovat ilmastollisesti vastaavilta alueilta. Toisin sanoen, vaikka ne ovat eri puolilta maailmaa, olosuhteet kasvulle ovat suurin piirtein yhtä suotuisia Suomessakin.

Alkuperäisistä lajeista puhuminen on Suomen mittakaavassa hivenen vaikeaa, koska jääkauden takia Suomessa ei ole varsinaisia alkuperäisiä lajeja. Kasvillisuushan ei missään nimessä ole paikallaan pysyvä tila, vaan muuttuu koko ajan. Suomen lajisto ei ole vielä "palautunut tasapainoon" jääkauden jälkeen. (Eläimet ovat yleensä tämän asian suhteen vähän vikkelämpiä, lukuun ottamatta tietenkin tietyn kasvilajin spesialisteja.)

Ilmastonmuutoksen ongelma ei olekaan niinkään muutos, vaan muutoksen nopeus. Kyllähän me ihmiset pystymme sopeutumaan nopeisiinkin muutoksiin, siksipä olemmekin onnistuneesti asuttaneet koko pallon. Kasvit vaan ovat hieman hitaampia liikkeissään.