Köyryn kukkia

Vanhaa Nuuttia ajettiin ulos köyrynpäivänä. Päivä valkeni 10.1.2010 Somerolla pakkassumuisena. Ikkunasta näkyy klo 11:24 vain huurteinen aroniapensaan latvus. Sisällä jouluruusun (Helleborus niger) kukat ovat vihertyneet ja heteet alkavat pudota. Vasemmalla samansävyistä kukintaa alkaa venuksenkenkä (Paphiopedilum sp.). Tummanvihreälehtisenä ikkunalla kukkii vaatimattomasti tulilatva (Kalanchoe blossfeldiana). Onnittelut kaikille Nyyrikeille, joiden nimipäivä tänään on!

Kommentit

Puhutaanko

Varsinais-Suomessa todella köyrystä? Muualla puhutaan kekristä ja köyristä.

Re: Puhutaanko

En ole kuullut puhuttavan. Luin näistä vanhoista päivännimistä Kustaa Vilkunan Vuotuisesta ajantiedosta (Otava 1984, ss. 21-27, 294-297). Sen mukaan kyseessä olisi kaksi eri perinnettä, jotka ovat osin sekoittuneet toisiinsa. Kekri eli köyri on karjalaisperäinen nimitys sadonkorjuu- ja vuodenvaihteen juhlalle, joka sijoittuu pyhäinmiesten päivän tienoille. Köyry tai köyri on liittynyt varsinaissuomalaiseen Nuutin päivän viettoon tammikuun 7. ja 13. päivän välillä. Siinä voi olla ruotsalaista vaikutusta. Kirjassa mainitaan sananparsi: ”Knut körer Julen ut” (Nuutti ajaa joulun ulos). Minulle tuli mieleen, että köyry-sana voisi kenties johtua köra-verbistä. Minun lapsuudessani kylällä parveilivat ”joulumuorit” (nuutinpukit) keräämässä joululta säästyneitä namuja. Ennen vanhaan kai kerättiin Nuuttina loppuun jouluoluet ja seuraavana päivänä (Hiiva-Nuutti, Sakka-Nuuti) tiputeltiin tynnyrin pohjia. Parin päivän päästä oli ”tyhjä tappi” eli ”köyry”, jolloin Paha-Nuutti (kohmelo??) ajettiin lopullisesti ulos, ja viidentenä päivänä olikin sitten ”valkea päivä”. Aloitettiin arkinen selkä- eli härkäviikkojen työn teko.