Juokseeko kaniini?

Vuosi sitten, kun lunta oli vähemmän kuin nyt, Helsinki tuli kuuluisaksi kaniineistaan. Julkisuudessa pohdittiin ahkerasti citykanien hävittämistä. Valtalehdenkin kaupunkisivulla (Helsingin Sanomat 31.1.2009) kerrottiin virkamiehestä, joka oli ”pohtinut kokopäiväisesti kaniasioita marraskuun alusta lähtien”. Olikohan hänelle selvinnyt kaniinien oikea etenemistapa, kun hän kertoi, kuinka ”kani juoksee täydellä vauhdilla rusakkoa päin” ja kuinka kaniinit ”juoksevat verkkoon”?

Mielestäni kaniini muiden jäniseläinten tavoin ei etene vuoroaskelin juosten, vaan tasakäpälin hyppien. Vaikka Anssi Kela (s. 1972) laulaakin juoksevasta jäniksestä, kyllä kansa on aina tiennyt, että ”jänis laukkaa laputtaa”! Vai onko hyppien liikkuminenkin juoksemista?

Kaivaessaan ja uidessaan kaniini liikuttelee etukäpäliään vuorotahtiin, mutta maalla edetessään se ponnistaa takakoivillaan samanaikaisesti. Takavuosina uutiskynnyksen ylitti ”kissajänis”; kissan ja jäniksen yhteinen jälkeläinen, joka ulkonäöltään oli kuin kissa, mutta loikki kuin jänis. Syynä loikkimiseen ei kuitenkaan ollut lajien välinen risteymä, vaan kissan lantionseudun luuston vioittuminen tai synnynnäinen epämuodostuma.

Ainakin lintuharrastajalle juoksemisen ja hyppimisen ero on päivänselvä: västäräkki juoksee ja kivitasku hyppii, kottarainen juoksee ja mustarastas hyppii. Varikselta onnistuu kumpikin etenemistapa. – Hevosmies sentään tekee eron ravin ja laukan välillä!

Terho Poutanen