Myrskyn kaataman kuusen suojasta ponnistaa haapa

Suomessa jopa suojelualueilla, erityisesti taloustaustaisilla metsäalueilla, on ollut ongelmana lehtipuiden, uudistumisen vaikeus. Hirvet ja nyt myös erityisesti metsäkauriit syövät taimet. Mutta miten on oikeassa luonnonmetsässä?

Myrskytuho auttaa tässäkin. Kaatuneiden puiden metsään synnyttämiin aukkopaikkoihin nousee lehtipuun taimia. Kaatuneiden suurten kuusten ympäriinsä sojottavat terävät oksat puolestaan tekevät hirvieläinten liikkumisen puurydöissä vaaralliseksi. Erityisen vaarallisia ne ovat metsäkauriille, koska ilves pärjää rungoilla tasapainoillen hyvin samoilla paikoilla. Mutta myös hirvi voi jäädä suden uhatessa satimeen, kaatuneiden puiden rajoittaessa pakosuuntaa.
Hirvieläimet siis välttävät suurten kaatuneiden kuusten läheisyyttä, jos alueella on ollut suurpetoja joihin ne ovat sopeutuneet. Kaatuneet kuuset tulevat suojanneeksi lehtipuita hirvieläinten katkomiselta niin kauan, että ne ovat riittävän suuria selvitäkseen latvojen syöjien ulottumattomiin.

Kaatuneiden kuusten ympärille syntyy tyypillinen pitkänmallinen keskeltä korkeampien ehjälatvaisten ja laidoilta matalaksi syötyjen lehtipuiden ”pyramidirakenne”. Tämä lehtipuiden, hirvieläinten ja kaatuneiden kuusten ”yhteiselo” tunnetaan etelämpänä Euroopassa hyvinkin, mutta Suomessa se on jäänyt lähes huomaamatta.

Ongelma on siis kolmella tapaa ihmisen aiheuttama: liian vähän suurpetoja, liikaa hirviä ja kaatuneet puut korjataan liian tehokkaasti pois.

Nyt myrskyn jälkeen metsätuhoalueilla maanomistajan kannattaisi selvittää METSO-suojelun mahdollisuudet. Kun vaurioituneista puista saa kovalla työllä heikon hinnan, voisi suojelu olla paljon tuottoisampaa myös taloudellisesti. Monista suojeluvaihtoehdoista omistaja voi nyt hyvinkin löytää itselleen sopivan ja kannattavan. Samalla metsäluonnolle tärkeä lahopuu jää metsään. Kaikki hyötyvät.

RSu