Hirvenmetsästäjä

Olisimpahan onnistunut pyssynkin kanssa .
Paistettiin särkeä viisi minuuttia , eikä sillä ollut kiirettä mihinkään.
Otin pari askelta sivulle , silloin lähti köpöttelemään ylös vastarinnettä.
Kauan, kauan sitten 50 luvulla kaadettiin jokunen hirvi ja metso tai teeri .
Asuttiin hämeen takamailla kinttupolun päässä.
Nälkä oli hyvä syy ja fallesmanni oli kaukana.

Kommentit

Nälkäämpä

Nälkäämpä sitä riistaa on ainakin ennen metsästä haettu, ei siinä mitään pahaa ole. Tänäpäivänä vain ei taida oikein nälkäänsä kukaan metsälle lähteä, maksaa nuo luvat ja aseetkin sen verran, että niillä rahoilla niukasti elää sianlihalla talven yli.

Pullukka tyttö tämä hirvi, liekö pieniinpäin, vai syönyt metsästäjien riistahoidollisia tuotteita,... hyi minua.

Hirven metsästykselle

on olemassa hyviä perusteluja. Toinen keino hirvien määrän kohtuullisena pitämiseksi olisi susien ja karhujen reipas lisääminen. On vähän toinen asia kuin kanalintujen metsästys. Ne kun eivät aiheuta minkäänlaista haittaa.

Sanoisin !

en näe minkäänlaisia perusteita hirvien tappamiseen tässä mitassa.
Ihminen on itse aiheuttanut sen tarpeen .
Jos ihmiskunta häviäisi maapallolta , niin hirvet ja muut elukat
jatkaisi olemistaan , siitä huolimatta.
Olisi paljon parempi ,kun maan-omistaja myisi hirvenkaatoluvan
metsästyskortin omistavalle yksityishenkilölle ,
ei valtio niitä elukoita omista.
Kelpaisi mullekin vaikka palapaisti , tai joku muu hirvenlihasta,
mutta kun ei ole tarpeeksi manttaalia.

Muistaakseni

Kun asuin maalla, niin naapurin isäntä kielsi loppujenlopuksi metsästyksen maillaan, häntäkin alkoi risomaan metsästysporukka.

Isännän kanssa puhuttiin myös tämän hirvihysterian alkulähteestä, sehän alkoi silloin kun tuli velvoite istuttaa uudet taimet hakkuuaukioille. No, isännät suuttuivat kun hirvet söivät kalliit taimet, ja joutuivat uusiksi istuttamaan. OK, hirvenkaatolupia myönnettiin runsaammin ja kohta olikin sitten riistapula. OK, alettiin sitten riistanhoidollisista syistä pistämään talviruokintaa elukoille jotta lisääntyisivät. Ok, nyt muka tuska kun tulee hirvikolareita.....mitähän seuraavaksi?

Kyllä

susi syitä löytää kun mieli lampaanpaistia tekee.
Tuossa naapurin isännän kanssa katsottiin , kun hirvet oli syönyt
istutuskuusista latvat ja jättänyt samankokoiset luonnontaimet rauhaan.
Naapuri sanoi ,että niin aina , lannoitettu nopeakasvuinen taimi maistuu makeammalta.
Täällä ihmetellään kun ilveksetkin halutaan tappaa !
Kuulemma syövät peuroja, eikä jää suurille metsästäjille saalista.
Kauris on tuontitavaraa , mutta ilves on meidän metsiemme alkuperäinen eläin.

Minulle uusi tieto

että hirvi söisi kuusen taimia. Mänty on mieluisampi. Sensijaan metsäkauris syö hyvin mielellään keväällä kuusen uudet vuosikasvaimet.
Valkohäntäkauris on tuontitavaraa, mutta metsäkaurista on suomessa esiintynyt muinaisista ajoista alkaen. Oli vähällä kuolla sukupuuttoon, mutta leviää nykyisin sekä Pohjanlahden ympäri että Karjalan kannaksen kautta.
Ilveksen metsästystä puolustellaan samoin kuin vesilintujenkin, joista ajatellaan verotettavan ylimääräistä joka tapauksessa tuhoutuvaa osaa. Jos kanta paisuu liikaa, nälkäkuolema uhkaa nuoria ilveksiä.
Kanalintujen metsästys pitäisi lopettaa, mutta koirankasvattajat ovat siitä eri mieltä.

Joo

Piti oikein käydä tarkistamassa , että kuusia vai mäntyjä.
Olet oikeassa , mäntyjähän ne oli .
Muisti pettää yli kymmenen vuoden asioissa.
Tuntuu vähän kummalta tuo istutuspakko kun tälläkin alueella on
luontaisesti kasvanut enemmän mäntyä kuin mitä on istutettu kuusia.
No , onhan sekin yksi rahankeräyskeino metsäyhtiöille.

Tarkennan vähän

Taimituotannon hoitavat metsäkeskusten rakennuttamat, mutta myöhemmin yhtiöitetyt metsätaimitarhat. Metsää hoidettaessa yleensä kuusi pyrkii valtaamaan tilaa kaikilla kasvupaikoilla, koska sen taimet pystyvät kasvamaan muiden puiden varjostamina toisin kuin männyn taimet. Jos alettaisiin käyttää jatkuvaa kasvatusta siten, että poistettaisiin aina vain riittävän suuriksi kasvaneita puita ilman avohakkuuta, olisi seurauksena se, että karuillakin kasvupaikoilla kuusi valtaisi alaa. Kuusi kasvaa kuitenkin hyvin vain rehevämmillä mailla. Mänty sen sijaa pärjää myös kuivemmilla. Tämän takia on järkevää kasvattaa kuusta rehevämmillä ja mäntyä karummilla mailla.

Puun kasvattaminen on paltoviljelyyn verrattuna varsin suuripiirteistä hommaa. Ei ole ollenkaan ihme, jos joskus istutetaan taimia paikoille, johon on jo luonnostaan nousemassa samaa puulajia. Työtä suunniteltaessa luonnontaimia ei aina osata ottaa riittävästi huomioon.
Yhteen aikaa pidettiin mäntyä tulevana arvokkaana tukkipuuna niin paljon hyödyllisempänä, että sitä istutettiin rehevämmille kuusimaillekin kunnes huomattiin, että rehevällä maalla kasvava mänty kasvaa liian nopeasti ja saadaan oksaista huonolaatuista tukkia. Periaate nykyään on, että kullekin maaperälle pannaan kasvamaan siihen parhaiten sopivaa puulajia.

Väärä tieto

Kyllä koirankasvattajat voivat kasvattaa muitakin koirarotuja, vaan tämä metsästysintoilu koiran kasvatuksessa on lähtöisin Saksanseisojakerhosta, he hihhuloivat metsästyskoiriensa kanssa ja metsästyksensä, siksi en kuulu koko järjestöön vaikka kasvatankin rotua joka ennen oli monitoimikoira ja nykyisin luokitellaan vain kanakoiraksi. Kautta aikojenhan on suomenpystykorvaa käytetty lintuja haukkuvana koirana, mutta nyt se on ala-arvostettu rotu, kas nämä harrastaja metsästäjät, nääs....Että turhaa on kasvattajia mollata, sitä kasvatetaan mitä pyydetään, näinhän se on joka asiassa.