Tieteellisiä nimiä sanomalehdessä

Käyttäjän tepo kuva

Tämän aamun lehdessä oli mielenkiintoinen lause: ”Tieteellisen nimen Pegomastax africanus saanut pienen kissan kokoinen laji eli 100–200 miljoonaa vuotta sitten” (Helsingin Sanomat 5.10.).

Varhaisempia havaintoja: Sumatrantiikerin synnytyksestä kertoneen pikku-uutisen viimeinen kappale alkoi: ”Sumatrantiikeri (panthera tigris sumatrae) on tiikerin alalaji…” (HS 6.9.). Kurjet tarvitsivat Putinia -jutussa (HS 8.9.) oli lause: ”Lumikurki, leucoceranus leucoceranus, on äärimmäisen uhanalainen laji.”

Eliöiden tieteellisten nimien kirjoittamisessa on kirjoitetut (!) sääntönsä. Edellä on kaksi tapaa kirjoittaa väärin. Nimet on kirjoitettava ehdottomasti oikein; muutoinhan niiden käyttö olisi tarpeetonta.

Aikaisemmin (HS 29.8.) kerrottiin, että Helsingin Aleksanterinkadulla jalkakäytäviin kiinnitetyissä kuparinauhoissa lukee ”eliöiden latinankielisiä nimiä”. Esimerkkeinä mainittiin ”Exos lucius (hauki) ja Lemna minor (pikkulimaska)”. Nimet oli – aivan oikein! – kursivoitu ja sukunimet kirjoitettu isolla alkukirjaimella.

Jokaisella tunnetulla eliölajilla on ikioma tieteellinen nimensä, millä se tunnetaan kaikkialla maailmassa. Se ei läheskään aina ole latinaa. Sekä esox – "Exos" jäi lehden Oikaisuja-palstalla korjaamatta! – että lemna ovat kreikkaa. Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79 menehtynyt Plinius vanhempi, joka ratsuväen upseerina oli palvellut Germaniassa, käytti latinankielisessä Naturalis historia -teoksessaan (77) Reinissä elävästä isokokoisesta kalasta esox-nimeä. Vaikka kala saattoi olla lohi, Carl Linné otti sen hauen suvun nimeksi. Hänen C[arolus] Linnaeus -nimellä kirjoittamansa Systema Naturae (1758), on perusteos, jota ennen käytetyt moninaiset eliöiden nimet hylättiin. – Lemnalla muinaiskreikassa tarkoitettiin jotakin vesikasvia.

Takaisin tämänaamuiseen. Kirjoittaja, joka taisi tieteellisen nimen oikeinkirjoituksen, oli Pohjois-Tapiolan koulun 9. luokan oppilas, joka oli lehdessä TET-harjoittelussa. Toimituksen tekemässä kuvatekstissä tieteellinen nimi oli kursivoimatta. – Otsikossa toimitus lanseeraa keksimänsä ”kasvisyöjän”. Tuttu kasvissyöjä olisi ihan käypä. Voisihan sitä käyttää myös kasvinsyöjää, kun meillä on yleisesti käytetty lihansyöjääkin.

Terho Poutanen 5.10.2012

Viitteet:
Anna Vanninen: Mitä Aleksanterinkadussa lukee? – Helsingin Sanomat 29.8.2012, A 12.
Petja Pelli: Kurjet tarvitsivat Putinia. – Helsingin Sanomat 8.9.2012, B 3.
AFP-HS: Sumatrantiikeri synnytti kolme pentua. – Helsingin Sanomat 26.9.1012, B 3.
Olivia Din Belle: ”Vampyyridinosaurus” oli kasvisyöjä. – Helsingin Sanomat Ulkomaat 5.10.2012, B 4.