Rengastettuja lintuja Suomessa yli 100 vuotta sitten

Käyttäjän tepo kuva

Kuuntelin tänään professori Pertti Saurolan esitelmän rengastuksen historiasta ”100 vuotta lintujen rengastusta Suomessa” -juhlakokouksessa. Se sai hakemaan tietoja varhaisemmalta ajalta.

Tanskalainen kymnaasinlehtori H. Chr. C. Mortensen aloitti tieteellisen rengastuksen 5.6.1899 merkitsemällä pöntöistä pyydystettyjä pesiviä kottaraisia. Tanskan kottaraiset eivät lentäneet meille asti, mutta kun Mortensen myöhemmin siirtyi sorsiin, löytöjä alkoi tulla Suomestakin. Jyllannin länsirannikolla Fanön saarella rengastettuja jouhisorsia tavattiin useita (siis jo ennen vuotta 1913): Kemijärvi 1909, Kirkkonummi 1910 (kevätmetsästetty 24.4.) ja Enontekiö 1912.

Mortensenin rengastamat linnut eivät olleet ensimmäisiä Suomessa rengas jalassa lentäviä. Saksalaisen professori Johannes Thienemannin Vogelwarte Rossittenin lintuasemalla Kuurin kynnäällä lokakuussa 1903–1912 silloisessa Itä-Preussissa rengastamia variksia löytyi runsaasti Suomesta: Sipoo 1904, Inkoo 1906, Jaala, Rantasalmi ja Siuntio 1907, Tuusula 1908, Kangasniemi 1911, Hanko ja Iitti 1912. Rossittenissa rengastettu kalalokki ammuttiin Hangossa 1909 ja löydettiin kalaverkosta Vaasan saaristossa 1912.

Rossittenin renkaalla Hollannissa 1910 merkitty (Alankomaissa rengastus aloitettiin ”omilla renkailla” 1911) haapana ammuttiin Kuusamossa 1911. Kiirunan Lapissa Göteborgin museon renkaalla 1912 merkityt (Ruotsissa rengastus oli aloitettu 1911) piekanat ammuttiin saman vuoden syyskuussa Siikajoella ja Haukiputaalla.

Ensimmäiset linnut Suomessa rengasti herra Hermann Grote Terijoella Kellomäen kylässä 1912. Terijoen kunta oli erotettu vasta edellisvuotena Kivennavasta; kuntaan kuului vain kaksi kylää, huvila-asutuksestaan ja kansainvälisyydestään tunnetut Terijoki ja Kellomäki. Groten rengastamia lajeja oli 15 ja yksilöitä 80. Rengastetuista linnuista 44 tavattiin myöhemmin kerran tai useammin. Mukana luvussa ovat kontrollit, lyhimmillään neljännes- (parcri) ja puolen tunnin (parmon, silloin Parus borealis) päästä rengastuksesta.

Epäilen, että yksi Suomen ensimmäisistä pikkusieppohavainnoista – juuri tuon mainitun herra Groten! – on jäänyt käsikirjoista pois:

Dass Muscicapa parva nicht immer schon im August fortzieht, weist schon Gätke in seiner "Vogelwarte Helgoland" 2. Aufl. nach. Ich selbst fand auf dem St. Petersburger Vogelmarkt noch Ende September, ja, ich glaube mich nicht zu irren, sogar noch Anfang Oktober (neuen Stils!) frischgefangene Vögel dieser Art. Mitte September sah ich den Zwergfliegenschnäpper in einem lichten Birkenbestand im südlichen Finnland (Kellomäki). Hermann Grote. – Zeitschrift für Oologie. No. 10. Berlin den 15. Januar 1905. XIV. Jahrg. Groten teksti löytyy sivulta 153. – Grote oli siis käynyt Kellomäessä jo ennen vuotta 1912. Terijoki ja Kellomäki ovat nykyisin Pietarin kaupungin aluetta.

Terho Poutanen 2.2.2013