Miksi uloste ja ulostaminen eivät sovi?

Käyttäjän tepo kuva

Kaksi naista matkusti bussissa Helsingistä Turkuun. Matkalla he ”kakkasivat” alleen ja uutisoivat tapahtuneesta Ylioppilaslehdessä. Kun naisista toinen sattui olemaan lehden päätoimittaja ja lehti sattui juuri täyttämään 100 vuotta, toimittajat ryhtyivät miehissä ratkomaan kakkajutun arvoitusta.

Viikon verran media kieriskeli kakassa! Jopa Helsingin Sanomien (8.2.2013) pääkirjoitussivulla (A 4) kirjoitettiin kakasta ja kakkaamisesta. Saman lehden saman numeron Ihmiset-osiossa (C 19) sen sijaan todettiin, että ”paska on paskaa”. Edellinen on kuin lapselle kirjoitettu, kun taas arkikielinen paska ainakin ääneen lausuttuna loukkaa herkkähipiäistä kuulijaa kuin mikäkin kirosana.

Voisiko sanomalehden tehtävänä nykyisinkin olla lukijoidensa sivistäminen tai esimerkiksi suomenkielen vaaliminen? Mikseivät kakkakeskusteluun kelvanneet uloste ja ulostaminen? Mielestäni ne ovat asiallisia ilmaisuja ja parhaiten juuri lehtikieleen sopivia.

Kakka ja pissa ovat lapsellisia, paska ja kusi alatyylisiä. Mielestäni toimittajien – ja meidän muidenkin – tulisi tietyissä tilanteissa käyttäytyä asiallisesti ja kirjoittaa asiatekstissä ulosteesta ja virtsasta.

Terho Poutanen