Ikkuna Suomen luontoon -sivusto on tullut elinkaarensa päähän ja se suljetaan vuoden 2019 lopussa.

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää kaikkia käyttäjiä neljästätoista vuodesta! Hyvälaatuiset sivustolle jätetyt kuvat jäävät SLL:n arkistoon ja niitä voidaan käyttää Liiton viestinnässä sivuston sääntöjen mukaan. Jos et halua kuviasi käytettävän, ne voi poistaa sivustolta vuoden loppuun mennessä.

Luontokuvia voi lähettää esimerkiksi Suomen Luonnon Havaintokirjaan (https://suomenluonto.fi/havaintokirja/) tai tunnisteella #havaintokirja Instagramiin, josta Suomen Luonto tekee nostoja omalle tililleen (https://www.instagram.com/suomenluonto/).

Suomen Luonnonsuojeluliiton nettisivut (https://www.sll.fi/) jatkavat toimintaansa normaalisti ja esimerkiksi Kestävä elämäntapa -osiosta löytyy vinkkejä luontoon tutustumiseen ja ympäristön varjelemiseen.

Selkälokin romahdus

Käyttäjän RSu kuva

Selkälokki on tänä vuonna projektilaji, jonka kantaa yritetään arvioida BirdLifen toimesta tavanomaista tarkemmin. Ja syytä onkin. Edellinen selkälokkiarvio tehtiin kymmenen vuotta sitten ja silloin kanta oli laskenut edellisistä arvioista. Nyt alkaa huolestuttaa toden teolla.

Keurusseudulla BLn ja SLLn aktiivit (samoja henkilöitä sinänsä) ovat tehneet alkukesällä tarkkaa työtä. Selkälokkien parimäärä tulee lasketuksi niin hyvin, että se ei enää ole arvio vaan tarkka parimääräluku. Aiemminkin kunnassa on päästy keskimääräistä paljon tarkempaan arvioon, mutta nyt mennään yli tästäkin. Ja samalla tulee tarkasti lasketuksi myös useamman naapurikunnan potentiaalisten selkälokkijärvien pesinnät.

Selkälokki vähenee romahdusmaisesti! Järvet, joilla 10-v. sitten laskettiin 3-5 paria, ovat nyt yleisesti yhden parin varassa. Silläkin on pesintä useimmilla järvillä jo epäonnistunut ja aikuiset linnut kiertelevät vailla päämäärää pesimäseudullaan. Parikymmentä vuotta sitten rengastinkin muutamista saarista toistakymmentä selkälokinpoikasta ja pesiviä pareja oli kymmenkunta; nyt pari näistä järvistä on täysin tyhjiä, jollakin on yksi tai kaksi paria.

Selkälokin ahdinko näyttää ainakin näillä sisämaan seuduilla pahenevan nopeasti. Missä syy?
Samaan aikaan harmaalokki runsastuu, kalalokki pärjää hyvin ja naurulokkikin on vähentymisestään huolimatta yhä runsas ja asuttaa nykyään myös selkävesien luotoja.

Selkälokki on näistä ainoa Afrikkaan muuttaja. Pitkä muuttomatka lienee todennäköisin syy vähenemiseen. Jotakin on pahoin pielessä joko talvehtimisalueilla tai muuttoreitin varrella.

Vaikea on keksiä mitään muuta syytä kuin jokin ympäristömyrkky. Ilmeisesti myrkky päätyy selkälokkiin talvehtimisalueilla ja ravinnon kautta ja aiheuttaa lisääntymisen epäonnistumisen. Onkohan samaa myrkkyä myös Eurooppaan tuotavissa elintarvikkeissa? Tulee vaan mieleen siittiöiden elinkyvyn väheneminen Suomessakin…

RSu

Kommentit

näköhavainto

näin selkälokkeja leväsjoella