Lajikettakin tarvitaan – oikein käytettynä

Käyttäjän tepo kuva

Kuusi on näin joulun alla ajankohtainen eliölaji. Lehdistä on juuri nyt luettavissa juttuja kuusesta, erityisesti joulukuusesta ja sen historiasta, kasvatuksesta, kaupasta, oikeasta hoidosta jne.

Helsingin Sanomien (15.12.) kirjoitus joulukuusiksi sopivista kuusilajeista ja -lajikkeista on sanomalehtijutuksi laaja ja hyvin kuvitettu. Lajin ja lajikkeen ero ei siinä kuitenkaan ole kristallinkirkas.

Suomen suosituin kuusilaji joulukuuseksi on metsäkuusi (Picea abies), siis se, joka ennen haettiin jouluksi metsästä, mutta joka nykyisin useimmiten on viljelty peltokasvi. ”Silti muitakin lajikkeita kokeillaan.”

Lajikkeet eivät ole luonnonkasveja vaan viljeltyjä. Jotkin lajikkeet on otettu viljelyyn luonnosta, joskus viljelmältä on keksitty muista erottuva kasviyksilö, monet ovat luonnosta löytyneitä risteymiä, nykyisin useimmat ovat varta vasten jalostettuja. Lajikkeen nimi kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella ja erotetaan yläpilkuilla. Esimerkiksi käärmekuusi on 'Virgata'. Lajikenimeä ei siis kursivoida, kuten ei tieteellisessä nimessä näkyvää f:ää (= forma eli muoto): Picea abies f. virgata on luonnossa kasvavan käärmekuusen tieteellinen nimi. – Käärmekuusi ei ole suosittu joulupuu!

Muut viisi HS:n kuusta ovat ajaninkuusi (Picea jezoënsis), mustakuusi (P. mariana), serbiankuusi (P. omorica) ja okakuusi (P. pungens) sekä virginianpihta (Abies fraseri).

Okakuusia "on kolmen värisiä: hopeisia, sinertäviä ja vihreitä. Sitä kutsutaankin hopeakuuseksi". Hopeakuusi on okakuusen lajike, jonka tieteellinen nimi on Picea pungens 'Glauca'. Muitakin lajikkeita on, joilla neulaset ovat hopeanvihreitä tai -harmaita. Okakuusesta on myös sinikuusiksi kutsuttuja lajikkeita.

”Lännenkuusen” kerrotaan olevan erään kuusenkasvattajan suosikkilajike. Kun sen sanotaan olevan ”kaunis ja pehmoinen”, kysymys saattaakin olla lännenpihdasta (Abies lasiocarpa) eli ei lajikkeesta vaan lajista. Kasvattajan omilla verkkosivuilla mainitaan tästä kuusesta vain suomenkielinen nimi!

[Olen edelle lisäillyt selvyyden vuoksi tieteellisiä nimiä.]

Terho Poutanen 18.12.2013

Viite:
Anna-Sofia Berner: 6 x kuusi. – Helsingin Sanomat Sunnuntai 15.12.2013, C 10–11.

Kommentit

Laji vai lajike

Nyt kun luonnon monimuotoisuus on ollut pari vuosikymmentä esillä maailmanpolitiikassakin, olisi jo aika erottaa laji lajikkeesta. Helsingin Sanomat kertoi eilen: ”Useat kasvilajikkeet, esimerkiksi siankärsämö, kukkivat edelleeen.” Lukija voi pistää virheen Jaakko Kullbergin piikkiin!

Jokainen ulkona liikkunut on voinut nähdä siankärsämö-nimisen lajin punakukkaisen muodon Achillea millefolium f. rosea. Jos se otettaisiin – on varmaan jossakin otettukin – viljelyyn ja puutarhakauppaan, lajikkeen nimi olisi 'Rosea'. Siankärsämö on vanha lääkeyrtti, josta tunnetaan useita viljelylajikkeita, esimerkiksi 'Fire King', 'Kelwayi', 'Kirschkönigin' ja 'Paprika' löytyivät ensihaulla internetistä. Tuskin kovin moni siankärsämölajike kuitenkaan kukkii tähän aikaan luonnossaamme.

Viite:
Virve Rissanen: Lumi ei ehdi etelään jouluksi. – Helsingin Sanomat 17.12.2013, A 16.

Re: Laji vai lajike

[lainaus]Lukija voi pistää virheen Jaakko Kullbergin piikkiin![/lainaus]

Kyllä se nyt menee ihan vain toimittajan piikkiin! Nimittäin sekoilu laji/lajike -sanojen kanssa.
On vallan yleistä lepsua kielenkäyttöä ja harmillista sinänsä.
Jaska ei tasan tarkkaan edes vahingossa puhu lajikkeista lajia tarkoittaen minkään eliöryhmän kohdalla, se on ihan 100 %:n varma. Jos joku Suomessa osaa selostaa esim. lajiutumisen käsitettä ja laji-termin problematiikkaa, se on juuri Kullberg.