Lepakkotutkijan blogi, 3.5.

Käyttäjän Luonnontieteellinen keskusmuseo kuva

Kevätiltojen hämyssä on oma ihastuttava tunnelmansa, joka ilahduttaa vuosi
toisensa jälkeen. Mustarastaat laulavat ja sinivuokot kukkivat sinnikkäästi
kuivien lehtien keskeltä. Saniaiset alkavat keriä lehtisykkyräänsä auki.
Myös lepakot heräävät pitkästä talvihorroksestaan. Kevään ensimmäinen
lepakkohavaintoni on varsin hyisistä oloista: 25.4. koleana iltana osin
jääpeitteisen järven rannalta. Kylmästä piittaamaton uskalikko oli
karaistunut lajimme pohjanlepakko. Viileän jakson jälkeen on vihdoin saatu
lämpimämpiäkin päiviä. Viikkoa myöhemmin Espoon Lippajärvellä lenteli
kevätsäiden rohkaisemana myös vesisiippa. Veden pintaa halkoi piisamin kuono
sen uidessa kevätillan hämärässä. Rantaviivalta löytyvät piisamin
aterianjätteet – isoja kasoja simpukankuoria.

 

Eeva-Maria Kyheröinen

Luonnontieteellinen keskusmuseo