Lepakkotutkijan blogi, 30.5.

Kesä on ovella. Omenapuut kukkivat ja aurinkoista säätä on ollut monena
päivänä. Yöt ovat kuitenkin olleet vielä varsin viileitä. Kirkkonummella
maastotöiden ohessa näimme pellolla kaksi kurkea, joita sai tarkkailla
kaikessa rauhassa hyvän tovin tien penkereeltä. Ne kajauttelivat komeasti
trumpettihuutojaan. Kurjen ääni on majesteettisen uljas, kuin viesti aikojen
takaa. Hieman myöhemmin pääsimme vielä tarkkailemaan valkohäntäpeuran
puuhailuja metsän reunassa. Se ei ilmeisesti ollut huomannut meitä, vaikka
olimme hyvin lähellä. Pari päivää myöhemmin tulee muistivihkoon merkintä
melkoisesta yllätyshavainnosta. Huomaan auton ikkunasta Siuntion Suitian
pelloilla jotain suurikokoista. Pysähdymme kiikaroimaan ja uskottava se on –
pellolla on kolme kattohaikaraa. Hauska havainto, varsinkin kotimaassa.

Eeva-Maria Kyheröinen

Luonnontieteellinen keskusmuseo