Metsäala ei korvaa metsää!

Käyttäjän tepo kuva

Viimeistään nyt on paljastunut, mikä on metsäalan ja metsän ero. Metsäala pysyy, vaikka metsää hakattaisiin kuinka paljon tahansa. Ja sitähän hakataan!

Alkukuusta keskusteltiin metsien hiilinielujen laskentatavasta. Suomi oli saamassa EU:lta tukea bioenergiahankkeilleen, mutta komission ehdottaman metsien hiilinieluja koskevan laskentamallin arveltiin tekevän Suomen metsistä laskennallisen päästön.

Suomen metsäyhdistyksen viestinnän suunnittelija Hannes Mäntyranta todisteli, kuinka hakkuut eivät tee metsistämme sellaisia, joita ilmastopolitiikassa katsottaisiin päästöksi. Suomen metsät pysyvät nieluna. Loppujen lopuksi metsäala ei edes vähene puunkäytön lisäämisen takia; metsäala säilyy, vaikka kaikki metsät hakattaisiiin.

Vuonna 2015 teollisuuden käyttöön hakattiin puuta 58,5 miljoonaa kuutiometriä eli enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin hakkuutilaston historiassa. Hakkuumäärä oli viisi prosenttia edellisvuotista suurempi ja 12 prosenttia suurempi kuin edeltävän 10-vuotisjakson hakkuiden keskiarvo. Ymmärrän, että prosenttiluvuissa näkyvät niin ilmastomuutoksen vaikutus puunkasvuun kuin taloudellisen laman vaikutus hakkuisiin.

Kaakkois-Suomen metsien hakkuutavoite oli viime vuonna 4,67 ja toteutuneet hakkuut 4,73 miljoonaa kuutiota. Metsien käyttöaste oli näin ollen 101 prosenttia eli hakkuiden määrä ylitti puuston vuotuisen kasvun. Etelä-Karjalassa liikkuneena rohkenen ennustaa, että tänä vuonna tuo prosenttiluku on lähempänä kymmentä kuin yhtä! Vai pitääkö ennustuksen toteutumista odotella vielä tulossa olevien ja sellu- ja muiden biojalostamoiden valmistumista?

Kun metsämme ovat metsäalaa, jälkeemme tulevat sukupolvet voivat metsän sijan tutustua monimuoisiin hakkuualoihin, taimikoihin ja puupeltoihin. Puupelloilta metsäkoneiden ja aurausten jäljet tasoittuvat ehkä vuosikymmenten tai -satojen mittaan. Mätästyksen vaatimien kuoppien tasoittumista täytyy odottaa seuraavaan jääkauteen!

Terho Poutanen 14.12.2016

Viitteet:
EU:lta tuli vauhtia bioenergialle, mutta kanta ei vastannut kaikkiin kysymyksiin. Pääkirjoitus. -- Helsingin Sanomat 4.12.2016.
Anne Kotiharju: Etelä-Karjala on metsäbiotalouden suurmaakunta. – Uutisvuoksi 8.12.2016, s. 6.
Jouko Lehtoviita, Päivi Mäki ja Tommi Tenhola:Metsäbiotalouden arvoketjut -loppuraportti. – Tapion raportteja nro 9, (7.12.) 2016.
Hannes Mäntyranta: Hakkuut eivät pienennä metsäalaa. – Helsingin Sanomat Mielipide 9.12.2016, B 12.
Janne Rönkkö, Matti Saarela: Puukauppa käy ennätyskuumana. – Uutisvuoksi 1.12.2016, s. 6.