Laatokan paikannimistö on muuttunut

Käyttäjän tepo kuva

Lehdessä (HS Tiede 27.3.) esiteltiin kartoin ja kuvin Fennoskandian vihreää vyöhykettä ja erityisesti sen uusia luonnonsuojelualueita Venäjän puolella. Uusista suojelualueista ainakin viime vuodenvaihteessa perustettu Laatokan saariston kansallispuisto on Suomestakin ilmeisen helposti saavutettavissa.

Jos Karjalan evakot ja muut Laatokan ystävät muistavat Laatokan rannat ajalta ennen viime sotia, kansallispuiston sijoittaminen kartalle saattaa olla vaikeaa. Karjalan tasavallassa, toisin kuin Karjalankannaksella, suomalainen paikannimistö on pääosin säilynyt, mutta hallinnollinen aluejako on nykyisin toinen.

Lehden artikkelissa kerrotaan Laatokan saariston kansallispuiston levittäytyvän Lahdenpohjan, Sortavalan ja Pitkärannan kuntiin. Näistä vain Sortavala on samoilla sijoillaan kuin ennen.

Moskovan välirauhassa 1944 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista Laatokan pohjoisrannan kunnista Hiitolan, Kurkijoen, Lumivaaran ja Jaakkiman kunnat kuuluvat nykyisin Lahdenpohjan piiriin. Suomalaisaikaan Lahdenpohja oli kauppala keskellä Jaakkiman kuntaa. Nyt se on kaupunki ja kunnallishallinnollisen Lahdenpohjan piirin keskus.

Sortavala on kaupunki ja yhdessä entisen Sortavalan maalaiskunnan kanssa muodostamansa piirin hallinnollinen keskus.

Laatokan pohjoisrannalla Harlun, Läskelän – eli entisen Harlun Joensuun – ja Impilahden kunnat sekä Pitkärannan kaupunki muodostavat Pitkärannan piirin. Pitkäranta oli suomalainen rautatieasema sekä kaivos- ja teollisuuskeskus Impilahden kunnassa. Nyt Pitkäranta on kaupunki, jonka hallintopiiriin kuuluu myös Salmi, joka on kansallispuiston ulkopuolella.

Lehden kuvassa soliseva puro Rautalahdenniemellä on entisessä ja nykyisessä Harlussa. Karttaan kansallispuiston ja valtakunnan rajan väliin merkitty Iso-Iijärven suojelualue on Jaakkiman kunnan pohjoislaidalla.

Terho Poutanen

Viite:
Arja Kivipelto: Suuret ja mahtavat suojelualueet. - Helsingin Sanomat Tiede 27.3.2018 B 6-7.