Esittäytykääpä nyt muutkin!
Juuri vapaaksi päästetty (selvyyden vuoksi sanon eläkkeelle) äidinkielen ja historian ope (opetin yläasteikäisiä). En harrasta mitään - nimittäin inhoan sanaa harrastaa. Sen sijaan teen innokkaasti monenlaisia asioita, kuten valokuvaan, maalaan, keräilen vanhoja matkakirjoja, vanhoja Suomenlinna-kortteja ja ruokakuvia sekä hankin itselleni tietoa ja iloa esimerkiksi luonnosta ja monesta muusta asiasta ja vaihteeksi seikkailen mukana arkeologian asioissa. Ja mitä uutta sitä maailmasta vielä löytyykään!
Mieheni on vielä työssään pappina, ja tyttäreni opiskelevat, toinen Turussa ja toinen Joensuussa. Päivittäin ulkoilutan vain itseäni, sillä kotieläinten pito on vaikeaa matkustelun vuoksi (riittää, kun ajan takaa villakoiria).
Olisi kiva kuulla, minkälaista väkeä täällä on - joten esittäytykää nyt muutkin!
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Luonnon luoma otus 51v
Syntyisin olen, luontoarvoiltaa tuhoutuneelta alueelta. Sieltä missä ihmiset asustelevat suuressa laumassa, sielujen kuitenkin vaeltaessa yksinäisyydessään.
Kolmatta vuosikymmentä olen asustellut lapin läänissä, kiireen rajan pohjoispuolella.
Luontouskovaisena elän, ilman taivaaseen nousun ehtoa, sekä ilman helvetinpelkoa.
Eettisesti kestäviä elämänarvoja arvostaen, pyrin kaiken elollisen suopeaan kohteluun ja koko maailmamme luontoa ja ympäristöä kunnioittaen.
Luonto on ylin mahdollinen kaiken kattava, koska luonto ei ole mikään referenssi.
Luonnon luomana minulla on tuulen vapaus liikkua ja nauttia, luojani valmiiksi tekemillä mahdollisuuksilla. Luonto on antanut ainutlaatuisen mahdollisuuden ihmetellä ja kummastella kaikkia luonnon ihmeellisyyksiä ja aina ne huipentuvat uusiin näkemyksiin ja kokemuksiin.
Käytän sananvapautta ja jokamiehen oikeuksia, ilman muiden mielipiteitä ja vaikutusta.
Ilmastomuutoksen hillitsemiseksi olen luopunut markkinatalouden jatkuvan kasvun tukemisen, ja ryhtynyt todellisiin tekoihin ilmastomuutoksen jarruttamiseksi.
Nautin luonnon ainutkertaisuudesta tässä ja nyt, huomenna se voi olla jo myöhäistä.
Luontoihminen
Olen Tampereen likkoja ja elänyt ja asunut ikäni täällä "Mansessa".
Luonto on aina ollut minulle tärkeä. Isäni kuvasi luontoa ja siitä varmaan omakin innostukseni on lähtenyt.
Nykyään kuljen pitkin metsiä ja peltoja kameran ja kahden koiran kanssa.
Koirat jätän kotiin jos lähden vartavasten kuvaamaan luontoa, mutta kamera on kuitenkin myös koiralenkleillä aina mukana koska ei ikinä voi tietää mitä milloinkin tulee vastaan.
Vaikka olen paljasjalkainen kaupunkilain niin olen koko ikäni kulkenut luonnossa.
Televisiosta mieluisimmat ohjelmat ovat kaikki luontodokumentit ja luonto-ilta.
Asumme kaupungin laidalla jossa on paljon metsää ja avaria peltoja ihan lähellä.
Syksyisin marjastamme ja sienestämme mieheni kanssa ja samoilemme ympäri metsiä.
Luonto on mulle tavallaan elämäntapa ja jos ei pääse lähes joka päivä kävelylle metsään niin tuntuu että jotain puuttuu.
On hienoa seurata vuodenaikojen vaihtelua luonnossa ja kuvailla kaikkea mahdollista.
katti mikä katti
No joo... olen kissaihminen eteläisestä suomesta ja olen tavallinen pieni kulkija tässä suuressa maailmassa. Puutarhuri ja ihan miehen ikäinen.
Huomasin tämän keskustelupalstan ja tiesin heti olevani oikeassa paikassa joten lyhyen esittelyn laitoin minäkin.
Tykkään kuljeskella luonnossa ja ihmetellä sekä katsella kaikkea mikä liikkuu ja mikä ei liiku. Teen lähes päivittäin metsälenkkejä ja luonnosta on tullut suorastaan elämäntapa.
Kuljen luonnossa mielellään kaikkina vuodenaikoina, talvella enemmänkin suksilla ja lumikengillä, muulloin melkeimpä enimmäkseen pyörällä.
Nyt haikailen vähän pidempiä retkiä ja katselen tuonne pohjoisen suuntaan.
Marjoja sekä sieniä katselen myös, silloin kun niiden aika on ja keväisin seuraan sen edistymistä ja kuinka luonto heräilee. Syksyllä ihailen ruskaa jos on hyvä syksy ja talvella pidän lumesta.
Hyvää joulunodotusta kaikille...
Terv.. ilves65
tervetuloa
tervetuloa uudet ihmiset (siis uusi ihminen) tänne joukkoon - jäädään odottamaan myös kuviasi - kiva kun joku aloittaa kirjoittamalla - täällä olevat tuntuvat mielellään vain lähettävän kuvia (enimmäkseen) - että oikein virkistävää, kun joku kirjoittaleekin
Niin
Tervetuloa joukkoon.
Täällä on kyllä toinenkin osio, jossa aika moni onkin jo esittäytynyt. Mutta lisääkin saa itsestään kirjoittaa. On kiva vähän katsella onko kuvat nimimerkin " näköisiä ".
Kiitosta vaan teille
Jos kerron hieman lisää vielä niin olen asunu Lahden seudulla lähes koko ikäni eli noin 40v. ja elämä on sen verran kolhinu ja riepotellut mutta aina olen pudonnut jaloilleni kuin kissa konsanaan ja siksi on olo kuin kissalla. Mielelläni muuttaisin myös pois täältä ruuhkasuomesta vähä rauhallisemmalle seudulle.
Minua kiinnostaa myös kasvien ja lintujen kuvaus mutta omistan tavallisen järkkärin joten kuvat ovat paperilla. Tietsikan ostin nyt syksyllä ja tarkoitus olisi myöhemmin siirtyä digi aikaan myös kameran osalta ja saisin tälle koneelle muutakin käyttöä. Mulla ei nyt ole montaa kuvaa laittaa kuvagalleriaan, pahoittelen sitä mutta kuten sanottua asioilla on tapana järjestyä.
ilves65
Esittäydynpä tästä minäkin...
Olen Milla Mariel, -91 syntynyt votkajakki-neito Turun suunnalta.
Opikselen tälläerää lukiossa.
Luonto on ollut osa elämääni aina. Luontoharrastukseni ei rajoitu mihinkään tiettyyn osa-alueeseen, sillä taidan olla kiinnostunut ihan kaikesta luonnossa.
Retkeilen paljon, lähinnä lähimaastossa, mutta ainakin kerran vuodessa suuntaan esimerkiksi Lappiin.
Tarkkailen lintuja suht aktiivisesti. Pinnoja en tosin laske, enkä bongaa.
Syksyisin sienestän ja marjastan. Myös yrttikasvit ja luonnonkasvien hyötykäyttö kiinnostavat.
Toimin aktiivina Vasussa (Luontoliiton Varsinaissuomen piiri).
Harrastan viherpiiperryksen, luonnossa liikkumisen, sienestyksen ja lintujen tarkkailun sun muun luonto- ja ympäristötouhun ohella kuvataidetta, kirjallisuutta, runoja, käsitöitä, vaatesuunnittelua, musiikkia, kitaran rämpyttämistä (en oikeasti osaa soittaa mitään), laulamista (koulun kuorossa muun muassa), fantasiaa ja scifiä, roolipelejä, animea ja mangaa sekä muuta sarjakuvataidetta.
Kuuntelen lähinnä metallimusiikkia ja pukeudun goottihenkisesti.
Tervetuloa Mariel:)
Vaikka nykyään aika vähän ehdin itse täällä palstalla olla niin aina väliin kuitenkin vilkaisen kuvia ja keitä täällä on.
Alkukesä on kiireistä aikaa tälläselle puutarha-hullulle:)))
Ehkä taas joskus ehdin kuvaamaankin..
Kiva että tänne tulee uusia luonnonystäviä!
-Marita-
moikkamoi ...
pieni esittely tässä kait paikallaan.
asumme hki 43 eli hakuninmaalla, oravien, lintujen ja muiden ötököiden
kanssa. luonto ympärillämme on ihana ja monimuotoinen, saarnimetsää,
sekametsää jossa on kiva Luna koiran kanssa tehdä pitkiä lenkkejä ja
samalla katsella kuinka luonto alkaa juuri nyt vaihtaa väriään, lepässä
jo ihanan keltaiset lehdet.
laittelin eilen kysymyksen tänne hanhien syysmuutosta, mutta
en ole viellä saanut vastausta. sitä odotellen, heippahei !
Tervetuloa luna
Mukava saada uusia esittäytymään tälle foorumille.
Tervetuloa vaan ja kuvauksellista jatkoa.
T. ippitiilia.
heimoveli
Terve vaan jesse, täällä kirjoittelee toinen luontouskovainen.
Olet ilmeisesti elänyt jo kauemmin näiden asioiden parissa, kun minä olen saanut kutsun , tai sanoisinko että minut on johdateltu, aika vasta näiden suurien ja hämmästyttävien luonnonvoiminen pariin.
Tiedän tieni oikeaksi mille olen lähtenyt siitä että en ole ikinä tuntenut itseäni näin vahvaksi ja onnelliseksi.
Tiedät todennäköisesti jo itsekkin sen että me emme ole täällä sattumalta, vaan meidän avulla saadaan pallo pelastettua ja meitä luonnonuskovaisia tarvitaan täällä. Mainitsit että olet ryhtynyt todellisiin tekoihin, niin minäkin ja varmaan moni muukin on, ja se on hyvä juttu.
Se miksi kirjoitan nyt kirjoitan sinulle tätä teksktiä, on arvoitus, sillä itse en todellakaan, tai ainakaan vielä tiedä syytä.
Näistä asioista vaan ei kannata ilmeisestikkään kovinkaan useille alkaa kertoilemaan, ellei välttämättä halua hullun mainetta.
Muistetaan aina vaan ajatella positiivisesti niin kaikki järjestyy ja pallo pelastuu. Meidän on pidettävä yhtä. Se mitä yritän sanoa on että kyllä luonnon ainutkertaisuudesta voi nauttia vielä huommennakin, me voimme tehdä sen.
Pohjolasta nousee valo. An ye harm, do what ye will.
Tervehdys
kaikille, olen 49 vee jäbä, ajautunut länsirannikolle kasvattamaan mukuloita (tekisi mieli sanoa vaimoa myös, hah hah). Kasvit, linnut, yleensä kaikki luontoon liittyvä on kiinnostuksen kohteena ja kiitos digikameroiden ei tarvitse enää teettää järjettömiä määriä niitä "arvaa mikä- kuvia".
Hyvää syksyn jatkoa !
Sakke
Tervetuloa Sakke
Tänne mahtuu vielä mukaan kaikki jotka ovat kiinnostuneet luonnosta ja kuvaamisesta.
Olen samaa mieltä digiajasta, ei enää hirveitä määriä sellaisia " noin onnistuneita " kuvia. Nyt sellaiset täyttävät vain tietokonetta.....
Tervehdys
Täällä uusi tulokas, 77v ukonturilas, kaikenmaailman kiertolainen.
Raskaan työn runtelema pumppu rinnassa juoksee kameroita pullollaan oleva reppu selässä pitkin selkosia, kuvauskohteita kyttäillen.
On siinä ukolla urakkaa, kun täytyy vielä vanhoilla päivillään opetella digittämään filmikameroiden ohella, joista en luovu niin pitkään kun filmiä valmistetaan ja henki pihisee. Digit ovat liian steriileitä, ei niillä saa oikeaa henkeä kuviin.. minun mielestäni.
Olen Laatokan rannalta syntyisin ja asun nyt pienessä pitäjässä, jossa on yksi Suomen Unescon kohteista, vanha puukirkko.
Olen ollut mukana Luonnonsuojeluliiton paikallisosastossa aktiivisesti useita vuosia ja lähiseudun kameraseurassakin pari vuotta.
Ensimmäisen " matolaatikon " siis kameran ostin 14 ikäisenä ja monenlaista räpsytintä senjälkeen on olalla pyörinyt, vaan kunnon kuvaajaa minusta ei ole tullut, eikä tule. Lainatakseni Tapio Rautavaaran laulun sanoja, Myöhäistä on silloin kun, jne.
Mutta yritän pysytellä teidän nuorempien seurassa tällä tavalla ja antaa oman osuuteni tähän ikkunaan. Häätäkää pois, jos olen rasitteena. Kevättä kaikille.
Tänne vain, Kalervo
Ikäihmisten runsastuvaan joukkoon kyllä mahtuu, ei me kaikki muutkaan niin nuoria olla, tosin taidamme olla ikinuoria, se tuo luonto kun pitää ainakin nuorekkaana. Muutama ihan oikeasti nuorikin on mukana, joten ei se nuoriso vielä ihan pilalla ole.
Hienoja kuvia olet jo lähetellyt, kyllä digikameraankin henkeä saa, vaikka ei se filmiä voita, tulee kyllä huomattavasti halvemmaksi.
Kiitos ylläpidolle
Kiva nähdä että kuvat voi katsoa nykyään jo isonakin versiona ja hyviä kuvia täällä nykyään onkin.
Ehkä alkaa muistuttaa hiukan kuvapalstaa eikä huonommat kuvaajat enää uskalla laittaa kuviaan esiin....hmmm..kaksipiippuinen juttu..
Itse vain katselen kuvia ja tekstejä, en enää laita itse kuvia palstalla enkä myöskään kommentoi.
-Marita.T-
Metsän ystävä
Moi kaikki! Olen kolmekymppinen nainen Espoosta. Asun vallan mainion lähimetsän kupeessa ja sinne käy tie usein, no kesällä useammin mutta talvellakin joskus käyn, varsin vähälumisina talvina.
Metsä on mahtava latautumispaikka. Kasvatan kahta lasta mieheni kanssa ja koitamme siirtää metsärakkauden ja arvostuksen myös lapsillemme.
Minulla on useimmiten pussi mukana kun liikuskelen, ja käyn sellaista hauskaa vuoropalvelua metsän kanssa: Minä poimin sieltä ihmisten tuomia mitkä mahtuu muovipussiin, ja Metsä vuorollaan tarjoaa minulle sekä poimittavaa että katseltavaa ja ihmeteltävää.
Pienestä pitäen olen metsää rakastanut ja uudet metsät ovat kiehtovia. Olisi ihanaa mennä joskus ihan erilaiseenkin metsään, vaikka sademetsään, mutta kovin kaukana jonkinlaisesta metsästä minä en voisi kuvitella asuvani.
Totta kai tykkään luonnosta muutenkin mutta metsä on kyllä mulle kaikkein voimaannuttavin paikka!
luonnon luoma otus ...
aaaaaaaaaaaaaaaaaaits että oli sitten mukavaa luettavaa,
pääkaupunkilaistäti sai siivet ja lensi vapautuneesti sinnepäin, kiitos :)
Mukavaa ja Onnelista Uutta Vuotta 2010 täältä valkoisten nietosten
keskeltä, terveisin koirani ja minä.