lapin vanhojen metsien suojelu

Lähettänyt imppu 13 maaliskuuta, 2007 - 12:58

Tutkijat esittivät äsken vetoomuksen pohjois-suomen jäljellä olevien vanhojen luonnontilaisten metsien suojelemiseksi . Lueskelin vetoomuksen läpi. Pohjoisboreaalisella vyöhykkeellä lienee nyt suojeltu metsämaasta noin 19%. Vanhoja luonnontilaisia metsiä on 14 % metsämaasta, näistä noin puolet on suojeltu. Esitys nostaisi suojellun metsämaan osuutta siis ehkä 26 %:iin. Täytyy muistaa, että suojellut ei-vanhat metsätkin kehittyvät aikanaan luonnontilaisen kaltaisiksi.

Onko näin korkealle suojeluprosentille tosiaan perusteita? Itse luuliisin äkkiseltään, että nykyiset suojalualueet riittävät metsälasjiston säilymiseen. Samoin kuin laajimmat suojellut erämaat ovat riittävät muidenkin metsäluontoon kuuluvien omainaispiirteiden kuin lajiston, esim. metsien luontaisen häiriödynamiikan säilyttämiseen edustavana näytteenä. Ja näiden piirteiden säilyessä myös metsiin liittyvät kulttuuriarvot säilyvät.

Kysymys on kaiketi siitä mitä prosenttiosuutta pidetään riittävänä, jotta metsäluontomme ominaispiirteet säilyvät. Toisaalta kyse on tunnearvoista, vuosituhansia rauhassa kehittyneen luonnontilaisen metsän hävittäminen ei tunnu mukavalta. Kun tulevaisuudessa mahdollisuutemme käyttää uusiutumattomia luonnonvaroja vähenevät, niin metsien merkitys uusituvana luonnonvarana toisaalta kasvaa - metsät ovat tärkeä osa öljyttämän suomen energiahuoltoa.

Minusta vaade yli 20 % suojelusta tuntuu suurelta. Nyt kannattaisi keskittyä etelä-Suomen metsien suojelutilan parantamiseen, siellä lisäsuojelu on todella välttämätöntä, jotta sen alueenkin metsäluonnon ominaispiirteet säilyvät. Olisiko luonnonsuojelujärjestöjen syytä jo viimein päästä sopimukseen Lapin metsien suojelutasosta ja tehdä selväksi, että nyt riittävä suojelutaso on siellä tavoitettu. Jos vaaditaan aina vain lisää, niin se vie järjestöiltä uskottavuutta. Yleisen mielipiteen reaaliteetti voi tulla pian vastaan Lapin metsien lisäsuojelua vaadittaessa.

‹ Perhosharrastus Tikankontti ›

Tutkijoiden puolustus!

Lähettänyt nea1234 4 huhtikuuta, 2007 - 07:21

En tiedä ketkä tutkijat se ovat allekirjoittaneet, mutta onneksi tiedän monta jotka eivät ole.

http://www.metla.fi/tiedotteet/2007/2007-03-27-lapin-metsien-kaytto.htm

Tutkijoiden mielipide

lapin metsät

Lähettänyt tuomaz84 4 huhtikuuta, 2007 - 13:42

tuolta tutkijakirjeen nettisivuilta löytyy kaikkien allekirjoittaneitten nimet :)

prosenteista puhuminen johtaa helpostikin harhaan. yritin kaivella netistä löytyykö jostain selkeitä lukemia lapin metsien suojeluntasosta. ei oikeastaan. vaikuttaa siltä, että molemmat (tai kaikki) osapuolet painottavat itseään parhaiten puolustavia prosenttilukuja. metsät eivät kuitenkaan ole samanlaisia ja prosenttien tuijottelu voi viedä harhaan todellisesta monimuotoisuudesta.

lisäksi asia ei ole mitenkään yksinkertainen. huomasin, että nyt myös lapin metsäopiskelijat laittoivat lusikkansa mukaan soppaan , valitettavasti en löytänyt mistään koko tiedotetta. opiskelijoiden reaktio tuntui kuitenkin lähinnä vain greenpeacea vastaan hyökkäämiseltä, varsinaista argumentointia en ole vielä nähnyt.

greenpeacen lisäksi alueellahan touhuavat muutkin ympäristöjärjestöt ja edunvalvojatahot: luontoliitto, luonnonsuojeluliitto ja greenpeace yhdessä kampanjoivat metsälapin tiettyjen luonnontilaisten metsien puolesta. wwf ei ole mukana tässä rintamassa, koska se sai aikaan neuvottelutuloksen metsähallituksen kanssa tiettyjen metsäalueiden suojelusta. tutkijat puolustivat kaikkia lapin luonnontilaisia metsiä. muonion alueella paikalliset yrittäjät halusivat suojella luonnontilaisia ja luonnontilaisenkaltaisia metsiä. greenpeacen ja inarilaisten yhteenotossa oli kyse poronhoidosta ja luonnontilaisista metsistä.

ehkäpä olisi kannattavinta ottaa asiaan aikalisä ja käydä kunnon arvokeskustelu metsien monikäytöstä. olisi myös paikallaan ihan oikeasti keskustella metsähallituksen tuottotavoitteista. ja selvittää ne metsälapin erämaat oikein kunnolla - mitä vielä on jäljellä ja mikä riittää.

Ongelmallista tässä on se,

Lähettänyt vanttito 4 huhtikuuta, 2007 - 16:19

Ongelmallista tässä on se, että vaikka Metsähallitus on käynyt läpi normaalin käsittelykierroksen, jossa ei intressiryhmät ovat saaneet esittää omat näkemyksensä. Rauhoitetuista ja varoen käsiteltävistä alueista on päästy sopuun. Greenpeace ja eräät poromiehet sekä matkailuyrittäjät ovat sitten kuitenkin kerta kerran jälkeen lähteneet estämään suunnitelmien mukaisia toimia metsissä.
Jopa lähinnä moottorikelkkasafareita järjestävät yrittäjät ovat vaatimassa käsittelemättömiä metsiä, vaikka kelkan selässä tuhatta ja sataa rälläävät eivät etsi ihailemaan koskematonta metsää muualla kuin taukolaavujen ympäristössä.

neuvottelut

Lähettänyt imppu 25 huhtikuuta, 2007 - 18:46

Lapin metsien suojelusta oli taannoin jonkunlainen dialogiprosessi metsähallituksen ja luonnonsuojelujärjestöjen välillä. En muista oliko tässä prosessissa mukana vielä kolmansia osapuolia. Dialogiprosessin lopputulos oli, että luonnonsuojeluliitto marssi neuvotteluista ulos, muitta WWF ja metsähallitus pääsivät sopuun lisäsuojelusta. Ja tämän lisäksi metsähallitus on varmastikin suunnitellut suojelua luonnonvarasuunnitelmassaan (jonka valmistelussa eri intressiryhmät pääsevät kyllä mukaan esittämään mielipiteensä)

Minusta luonnonsuojeluliikkeen kannattaisi kiireen vilkkaa päästä sopuun Lapin metsien suojelusta. Se syö liikkeen uskottavutta, jos pääsee muodostumaan käsitys, että aina vaan vaaditaan lisää suojeltavaa. Vanhan metsän / lehtojen lajistoa katoaa Etelä-Suomesta, Lapissa lajistoa uhkaa vanhan metsän niukkuuden sijaan ilmastonmuutos. Isoja haukkauksia Etelä-Suomen metsänsuojelutilanteen parantamiseksi olisi paljon helpompi lähteä neuvottelemaan mikäli Lapin metsistä olisi sopimus, johon kumpikin osapuoli luottaisi. Itse koen erittäin tärkeäksi, että metsähallituksen/metsäyhtiöiden Etelä-Suomessa omistamia laajoja metsäalueita pystytään nopeasti rauhoittamana hakkuilta. Yksi minua eniten koskettavista asioista on, että erämaisia metsiä saadaan Kuhmon eteläpuoliseen Suomeen lisää metsälajiston ja Oikeasta Metsästä välittävien ihmisten turvapaikaksi.

Väärinkäsityksiä

Lähettänyt Markku 30 heinäkuuta, 2007 - 00:33

Edellä olevassa puheenvuorossa toistetaan taas kerran metsähallituksen hokemaa "kaikkien yhteisesti sopimasta" luonnonvarasuunnitelmasta. LVS -prosessi ei vaan toimi niin kuin sanotaan MH:n (ja metsäalan) alati esiintuomassa propagandassa.
Monia osapuolia toki kuullaan ja istuntoja pidetään, mutta vain harvat ovat ne osapuolet joita oikeasti kuunnellaan (teollisuus, MH itse, metsäkeskus, metsäkone- ja puutavara-autoyrittäjät).
Lapissa luonnonsuojelijat ja monin paikoin poromiehet, matkailusta leipänsä saavat ja muut luonnonkäyttäjät ovat sikäli tuskastuneet tähän "näennäisdemokratiaan", että ovat harkinneet vakavasti koko prosesseista luopumista. Mitään tuloksia ei saavuteta, meitä kyllä kuullaan mutta ei kuunnella, ja sitten tiedotuksessaan metsähallitus syyllistää näitä osapuolia "jälkilypsystä" ja sopimusten rikkomisesta ja "suunnitelmien mukaisten toimien estämisestä".

Toiseksi:
Käsitys matkailu- ja ohjelmapalveluyritysten kelkkasafareista kaahareiden temmellyskenttänä on usein toistettu mutta täysin väärä. Johan järkikin sanoo, että vastuullinen matkanjärjestäjä ei voi antaa kelkan selkään nouseville ensikertalaisille (usein ulkolaisille) vapaita käsiä vauhdin tai reitinvalinnan suhteen. Tuloksenahan olisi vääjäämättä kasa pitkin mettiä hajaantuneita itsensä teloneita invalideja! Oikeasti johdettujen safareiden matkanopeus on 20-30 km/tunti ja tasaisilla aukeilla mailla ehdoton kattonopeus on 40 km/h. Toki yksittäisiä reikäpäitä löytyy kelkkareiteiltäkin; näillä ei ole mitään käsitystä luontomatkailusta, pääasia on vauhti ja vaaralliset tilanteet.
Lapissa luontoon tukeutuvaa matkailua tehdään muullakin kulkuvälineellä kuin moottorikelkalla; vieläpä enimmäkseen muulla kuin kelkalla. Koiravaljakot, hiihtovaeltajat, lumikenkäilijät jne. ovat hyvinkin tuttu näky matkailu- ja retkeilyreiteillä.
Hiljaisuus, luonnon rauha ja ympäristön luonnontilaisuus ovat pimeyden, pakkasen ja paksun lumipeitteen ohella monien matkailukeskusten myyntivaltteja
Kattokaapa vaikka Harriniva Oy:n ja monen muun yrityksen Eurooppaan suunnattuja esitteitä

Kolmanneksi:
Muonion viime talvinen kamppailu viimeisten vanhojen metsien kohtalosta ei ollut pelkästään matkailuyrittäjien kapina metsähallitusta vastaan. Mukana rintamassa oli koko pitäjä äärimmäisen yhtenäisenä. Kunnan virallisten elinten lisäksi mukana oli väkeä kaikista kansakerroksista pienessä pitäjässä. Vaikka Muonio matkailusta elääkin, ei siellä sentään ole viittäsataa yrittäjää!
Torille kuitenkin kerääntyi tuo määrä väkeä rauhanomaisesti mieltänsä osoittamaan ja kertomaan Metsähallitukselle, että sen pitäisi pikaisesti ja lopullisesti jättää pitäjän pohjoisosat (n. 5% metsistään Muoniossa) rauhaan ja kestävämpien elinkeinojen käyttöön sekä kuntalaisten virkistysmetsiksi.
Paikalliset luonnonsuojelijat (Muonion Luonto tukenaan Lapin LSP ja SLL) ovat noita jälleen esiin nostettuja alueita puolustaneet koko 25-vuotisen historiansa ajan paikkakunnan vahvan yleisen mielipiteen tukemanana.

Että tämmöstä kommenttia näin jälkijättöisesti. Toki eihän tämä taistelu ikimetsistä kai lopu vielä aivan heti ...

kumpi vai kampi

Lähettänyt imppu 25 huhtikuuta, 2007 - 18:52

Kumpi on mieluisampi metsä luonnonsuojelijalle:

Talouskäytössä oleva metsä vai matkailijoiden moottorikelkkailua varten suojeltu metsä?

Kun tämänhetkiset energiapolitiikan mahdollisuudet ovat mitä ovat, niin talousmetsäkin on arvokas luonnonvara Suomelle. Viimeistään tämä seikka kallistaa oman arvostukseni talouskäyttömetsän puolelle. Tai no jaa, olisi se siellä muutenkin, sen verran paljon olen ärsyyntynyt moottorikelkkailijoiden hupiajelusta, ei yhtä hiihtoretkeä pysty tekemään niin, etteivät ne olisi häiriöksi!!!

Suojeltu metsä on mieluisampi

Lähettänyt raukpe 12 toukokuuta, 2007 - 22:14

Luonnonvaraisille eläimille, kasveille ja muille eliöille suojeltu metsä on hyvin yksiselitteisesti parempi. Tai oikeastaan ei kaikille, mutta niiden muodostamalle monimuotoisuudelle.
Siksi suojeltu metsä on minusta luonnonsuojelijallekin mieluisampi, vaikka siellä olisikin ajoittain moottorikelkan kaltaisia vastenmielisiä ilmiöitä.
Peltipailakan aiheuttama häiriö häipyy nopeasti, mutta moton jäljet säilyvät vuosikymmenia tai -satoja.

Huomiokyky hetkeksi

Lähettänyt tuomaz84 20 toukokuuta, 2007 - 12:32

Huomiokyky hetkeksi näköjään on herpaantunut, mutta Ilkka Hanski on kirjoittanut asiasta SLL:n nettisivuille kolumnin puolitoista kuukautta sitten: http://www.sll.fi/kolumni/kolumni/ilkkahanski